TALO 540 – konseptitalo ekologisesti kestävämmän elämäntavan näyttämönä
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
P1 Ark A
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2016
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
82 + 5
Series
Abstract
Ilmastonmuutos etenee. Ihmiskunta käyttää luonnonvaroja 1,5 kertaa ja me suomalaiset 3 kertaa enemmän kuin mitä maapallo ehtii niitä tuottaa. Luonnon monimuotoisuus hupenee. Elämäntapamme – asuminen mukaan lukien – eivät ole kestävällä pohjalla. Asumisen hiilidioksidipäästöjä tulisi tuoreen ilmastolain hengessä vähentää 80 % eli nykyisestä 2700 kilosta 540 kiloon vuodessa henkeä kohden 2050 mennessä. Onko kestävä ja vähähiilinen pientaloasuminen mahdollista nykyisillä tekniikoilla ja asumisen mukavuuksilla? Etsin diplomityössäni erilaisia polkuja kestävämpään pientaloasumiseen. Työ on jatkoa aiemmin tekemilleni www.rakentajanekolaskuri.fi -verkkopalvelulle ja Pientaloasumisen ekologinen kestävyys -raportille. Nyt tutkin miten ekologista kestävyyttä voi edistää arkkitehtuurin keinoin ja kuinka eri rakennusmateriaalit sekä ilmanvaihto- ja energiantuotantomuodot vaikuttavat pientalon elinkaaren hiilijalanjälkeen. TALO 540 toimii laskelmieni työkaluna. Suunnitteluosio on kirjallisen osion apuväline. Aineistoni perusteella ekologisesti kestävämpään ja vähähiiliseen asumiseen on monta vaihtoehtoista polkua, ja teknologiaan perustuvan lähes nollaenergiarakentamisen rinnalla myös luonnonmukaisempi vaihtoehto vie samaan lopputulokseen (kts s 78). Tärkeimmät tekijät ovat energiatehokkuus, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen, päärakenteiden hiilijalanjälki sekä tilatehokkuus ja asukkaiden elämäntapavalinnat. Kolmella tekijällä voi kompensoida yhden heikomman. Passiivitalokonsepti on kieltämättä energiatehokas, ja painovoimainen ilmanvaihto lisää TALO 540 käytönaikaisia päästöjä 15–25 %. Ero on kuitenkin kurottavissa umpeen materiaali- tai energiamuotovalinnoilla. Puurakenteisen TALO 540 rakentamisvaiheen aiheuttama hiilipiikki on 70 % pienempi kuin vastaavan kivirakenteisen vaihtoehdon (kts s 49). Uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävän version käytönaikaiset (lämmitys, lämmin käyttövesi ja sähkö) hiilidioksidipäästöt ovat jopa 80 % pienemmät kuin vastaavan sähkölämmitteisen vaihtoehdon (kts s 59). Puurakenteinen maalämpöä sekä aurinkoenergiaa hyödyntävä painovoimaisen ilmanvaihdon vaihtoehto alitti jo nyt vuoden 2050 ilmastotavoitteen 540 kiloa hiilidioksidipäästöjä asukasta kohden vuodessa. Kuluvana syksynä eduskunta tekee päätöksen lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymisestä. Koneelliseen ilmanvaihtoon ja lämmöntalteenottoon perustuvan tekniikan rinnalla olisi mielestäni edellisen perusteella säilytettävä mahdollisuus luonnonmukaisempaan asumiseen. Luonnonmukainen talo voi olla lisäksi kestävämpi vaihtoehto ilmastonmuutoksen jälkeisessä levottomassa maailmassa kuin runsaaseen tekniikkaan tukeutuva rakennus. Rakentamisen normiohjauksessa tulisi siirtyä elinkaaritarkasteluun, jossa huomioidaan myös käytetyt materiaalit sekä talosta saatava hyöty eli asumisen kohdalla asukasmäärä.Climate change is real and its impacts are growing. The human population consumes resources 1.5 faster than the Earth is able to replace them – for Finland the figure is three times faster. Biodiversity depletion is continuing unchecked. Our way of life, housing included, is no longer on a sustainable basis. The CO2 emissions of the residential sector should be reduced by 80% from the current 2,700 kilograms to 540 kilograms per capita annually. Is it possible to build sustainable, low-carbon single- and multi-family homes using current technologies without compromising current standards of amenities? My thesis looks at various ways of achieving greater sustainability in housing. The thesis is a follow-up to my carbon footprint calculator web service (www.rakentajanekolaskuri.fi) and my earlier report Pientaloasumisen ekologinen kestävyys (Ecological sustainability in single- and multi-family housing). It focuses on architectural solutions promoting ecological sustainability and how a new-built home’s carbon footprint is affected by its chosen materials, ventilation system and energy sources. My calculations are based on the TALO 540 model house tool. The chapter on planning serves as a practical accompaniment to the theoretical discussion. Based on my findings, there are many alternative ways to build more sustainable, low-carbon housing. Additionally, I found that natural building yields much the same results as technology-driven zero net energy housing. The key factors contributing to sustainability are energy efficiency, utilization of renewable resources, low CO2 footprint structural solutions, space efficiency and the residents’ lifestyle choices. Three strengths can compensate for one weakness. The passive house concept is undeniably energy-efficient: natural ventilation results in 15-25% higher emissions during usage when calculated for the TALO 540 model house. The difference can nevertheless be counterbalanced by choosing low-carbon materials and energy sources. The carbon peak of a wood-built TALO 540 model house during construction is 70% lower than that of a stone-built alternative. The post-construction carbon emissions of a model house using renewable energy sources (i.e. for heating, hot water and electricity) were as much as 80% lower than those of an electric-heated alternative. The CO2 emissions of a naturally ventilated wood-built house harnessing geothermal and solar energy easily met my proposed target of 540 kilograms per resident annually. This autumn the Finnish government will pass a decision supporting Finland’s transition to zero net energy construction. Based on my findings, home builders should continue to have the option of choosing natural building alternatives alongside mechanical ventilation and heat recovery systems. Amid restless times in the post-global warming era, natural approaches could in fact offer a more sustainable alternative than buildings reliant on complicated technology. Building codes should furthermore be based on life cycle planning, with more attention paid to the chosen materials and the extracted gains, i.e. the number of people housed.Description
Supervisor
Reuter, JenniThesis advisor
Reuter, JenniKeywords
ekologinen kestävyys, asuminen, hiilijalanjälki, ilmastonmuutos, pientalo, uusiutuvat energiamuodot