aalto1 untyped-item.component.html
Mukavuus liikkeessä: Tutkielma kompaktien junamakuuhyttien tilasuunnittelusta
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Language
fi
Pages
39
Series
Abstract
Koronaepidemian aiheuttamasta taantumasta, matkailuala on yksi maailmantalouden dynaamisimmista sektoreista ja kasvaa edelleen. Samaan aikaan ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi matkojensa ympäristövaikutuksista ja suosivat ekologisimpia matkustustapoja. Raideliikenne on vähänpäästöisin liikennemuoto, kuitenkin pelkät ekologiset perustelut eivät riitä: yöjunien on tarjottava korkea mukavuustaso, yksityisyys ja mahdollisuus rentoutua.
Tämä kandidaatintyö on kirjallisuustutkielma, joka tarkastelee kolmen eri junan makuuhyttejä ja osoittaa, mitkä tekijät tekevät hytistä toiminnallisen, mukavan ja ihmislähtöisen sekä miten ne ovat muuttuneet ajan myötä. Tarkasteltavat kohteet ovat Suomen nykyiset VR-makuuhytit, Japanin Sunrise Izumo/Seto-junien Deluxe-hytti ja italialaisen La Dolce Vitan Deluxe-hytti ja sviitti. Analyysi pohjautuu ensisijaisesti teoreettisiin tietoihin kompakteista tiloista, ergonomiasta sekä ihmisten kehonmittoihin suhteessa kalusteisiin ja tilaan. Ensimmäisen mukavan makuuvaunun historia alkaa 1850-luvulla, kun George Pullman alkoi kehittää vaunuja, jotka oli varustettu oikealla sängyllä. Tämä kappale antaa ymmärrystä, miten makuuhytit ja niiden mukavuus ovat kehittyneet 100 vuoden aikana.
Analyysi osoitti, että makuuhyttien matkustusmukavuus koostuu useista tekijöistä, kuten toimivasta tilaratkaisusta, ergonomisista kalusteista, mekaanisesta värähtelystä, lämpötilasta, ilmankosteuksesta ja valaistusta. Kompaktissa tilassa on erittäin tärkeää noudattaa ergonomisia periaatteita, jotka perustuvat antropometrisiin mittoihin. Ergonomia keskittyy tilan loogisiin tilaratkaisuihin ja turvalliseen toimivuuteen, kun taas antropometria perustuu ihmisten kehomittoihin ja määrittää esimerkiksi tarvittavan tilan liikkumiselle, istumiselle tai nukkumiselle luonnollisessa asennossa. Junamakuuhytit ovat kehittyneet sadan vuoden aikana koristeellisista ja ylellisistä tiloista ergonomisempiin, yksinkertaisempiin ja laajemmin saavutettaviin, kuten VR ja Sunrise Izumo/Seto hytteihin. Turistijuna La Dolce Vitan hytit korostavat tunnelmaa ja ylellisyyttä ja heijastavat varhaisen d’Orient-junien tyylin uudella tavalla
Following the pandemic slowdown, the tourism industry is growing again. At the same time travellers are becoming more aware of their impact on the environment, often choosing greener travel options. Rail transport has very low emissions. However, to compete effectively, night trains must provide high levels of comfort, privacy, and opportunities to relax.
This thesis looks at the design of sleeping cabins in three different trains: VR trains (Finland), Sunrise Izumo/Seto (Japan), and La Dolce Vita (Italy). The study identifies what makes a cabin functional and human-centred, and how its designs have changed over time. The analysis is mainly based on ideas about compact spaces, comfort, and the relationship between human body sizes and furniture.
The results suggest that travel comfort comes from a mix of practical layouts, comfortable furniture, and environmental factors like lighting and temperature. In small spaces, using anthropometric data is crucial to ensure passengers can move and sleep comfortably. Sleeping cabins have changed over time from the decorative luxury of the past to the simpler, more comfortable designs seen in VR and Japanese trains today. However, tourist train La Dolce Vita’s cabins emphasize atmosphere and luxury, reflecting the style of the early d’Orient trains in a renewed way.