[kand] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS

Permanent URI for this collection

Tästä kokoelmasta löydät ARTSin kandidaatintöitä viitetietona. Opinnäytetyön kokotekstiä voi tiedustella ao. laitokselta. Mikäli työn tekijä on antanut luvan e-julkaisemiseen, työ on saatavissa kokotekstinä pdf-muodossa.

The bibliographical records of the Bachelor’s theses accepted by the School of Arts, Design and Architecture are available in this collection. The printed copies may be requested from the Departments involved. If the author has given her/his permission the thesis is available as full-text (pdf-format).

Browse

Recent Submissions

Now showing 1 - 20 of 1373
  • Item
    Irti päästä - kohti kolmatta tilaa
    (2023) Heikkilä, Julia; Lauri, Tomi; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Lauri, Tomi
    Tässä opinnäytetyössä pohdin ruumiin ja tilan yhteyksiä oman taiteellisen työskentelyni valossa. Minua kiinnostaa, miten erilaiset samanaikaisesti läsnäolevat tilallisuudet kohtaavat, limittyvät ja ovat totta yhdessä ja erikseen. Teksti liikkuu sisäisen ja ulkoisen, minuuden ja toiseuden rajapinnoilla hakeutuen kohti vuoropuhelua ja kanssaoloa. Koen jonkinlaisen yhteyden kokemisen tärkeänä taiteellisen työskentelyn lähtökohtana. Tutkinkin työssäni sitä, mitä yhteys tarvitsee syntyäkseen ja mitä yhteydessä voi syntyä. Yritän löytää vastavoimia elokuvantekoon usein liittyville kiireelle ja lopputuloskeskeisyydelle, joten kirjoitan prosessin näkökulmasta. Prosessi kulkee irrallisuuden tiloista kohti läsnäoloa, jumiutumisesta kohti liikettä ja yhteyttä. Teksti heijastelee matkaani; irtipäästämistä, ruumiin ja tilojen kautta etsiytymistä ihmettelyn ja tuntemattoman äärelle. Se koostuu muistiinpanoista, havainnoista, hahmotelmista, kirjallisuudesta ja ruumiin ja tilan sanoittamisen yrityksistä. Kirjoitan omasta kokemuksestani käsin, mutta kurotan kohti yhteistä ja jaettua.
  • Item
    Vuodet pinnoilla - Ajatuksia tilasta ja patinasta
    (2023) Kasurinen, Karoliina; Lauri, Tomi; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Lauri, Tomi
    Opinnäyte käsittelee patinan ja pintakäsittelyn roolia lavastustyöskentelyssä. Pohdin keinoja kuinka suunnitella kerroksellista uskottavuutta tilaan roolihahmon ympärille, ja kuinka luoda tilan persoonallinen historia. Etsien tapoja kuvata ajankulku lavasteissa, ja rakentaa tarinankerronnallinen ulottuvuus. Opinnäytteen tavoite on hahmottaa kuinka ihmisen läsnäolo ja aika muokkaavat tilaa, ja etsiä työkaluja suunnitteluprosessin tueksi. Ensimmäisessä luvussa tutkin aihettani henkilökohtaisten havaintojen sekä lukemani pohjalta: hahmotellen ihmisen ja tilan vuorovaikutuksellista suhdetta. Toisessa luvussa pyrin yhdistämään ruummillista tilakokemusta suunnittelijuuteen. Kolmannessa luvussa syvennyn pintakäsittelyn prosessiin. Sanoitan Titta Vilhusen kanssa toteutetun pintakäsittelyn prosessia ja rooliani pintakäsittelijänä. Tutkielman tuloksina esitän huomioita ja kysymyksiä, joita voi hyödyntää suunnitteluprosessin tukena. Keskeisenä havaintona on kiinnittää huomio hahmon tapoihin, liikkeisiin ja rutiineihin. Haluammeko henkilön toimivan tilassa, kuin se olisi hänen kehonsa jatke, vai tuntuuko tila toimimattomalta hänen tarpeisiinsa.
  • Item
    Nukkekoti aikuisille - Leikkisyyden tutkiminen lavastussuunnittelussa ja sen rooli maailmanluonnissa
    (2023) Pettersson, Sara; Lauri, Tomi; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Lauri, Tomi
    Opinnäytteessäni käsittelen leikkimielisyyttä luovuuden lähteenä ja leikkisää lavastussuunnittelua. Tutkin aihetta keväällä 2022 kuvatun kandidaatin lopputyöelokuvamme Kuinka huolehtia undulaateista kautta. Positiiviset tunnetilat ja etenkin leikkimielisyys toimivat luovuuden lähteinä ja ovat mielestäni tärkeä osa taiteellista prosessia. Leikkimielisyys ja mielikuvituksen valloilleen päästäminen vaikuttaa itse suunnitteluprosessiin, mutta vaikutus näkyy myös ryhmätyössä ja lopputuloksessa. Peilaan opinnäytteessä aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta omaan luovaan prosessiini. Pohdin myös maailmanluontia ja realismin käsitettä elokuvassa. Maailmanluonti juuri meidän elokuvaan tuntui hetkittäin haastavalta koska lähdimme luomaan maailmaa jolla on oma todenmukaisuutensa ja omat sääntönsä. Kuinka huolehtia undulaateista elokuvan lavastus on oikukasta ja sen visuaalista tyyliä voisi kuvailla maagiseksi realismiksi. Opinnäytteessäni pohdin mitä tämä tarkoittaa ja millä keinoilla lähdimme toteuttamaan tätä lavastusta jota kutsuisin leikkisäksi. Leikkisyys syntyi väripaletin, muotojen ja toteutustapojen kautta.
  • Item
    Ulkotilasta oleskelutilaksi - Huoneistokohtaisten kerrostaloparvekkeiden historia ja tilallinen muutos Helsingissä 1930-luvulta eteenpäin
    (2023) Partanen, Anni; Andersson, Iris; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Özer-Kemppainen, Özlem
    Asuinkerrostalojen huoneistokohtaiset parvekkeet ovat muuttuneet niiden historian aikana esimerkiksi materiaaleiltaan ja rakennustekniikaltaan. Yksi merkittävimmistä muutoksista on tapahtunut parvekkeen tilallisuudessa. Ennen parveke oli lähinnä tuuletukseen käytetty ulkotila, mutta nykyään siitä on tullut myös oleskeluun soveltuvaa tilaa. Pelkästään parvekkeen tilan muutokseen ja sen historiaan paneutuvaa tutkimusta on kuitenkin julkaistu vähän. Tämä kandidaatintutkielma selvittää, miten helsinkiläiset huoneistokohtaiset kerrostaloparvekkeet ovat muuttuneet tilallisesti vuodesta 1930 eteenpäin. Tilallista muutosta on tutkittu työssä analysoimalla, miten parvekkeen arkkitehtonista tilaa muodostavat tekijät, kuten parveketason koko, muoto ja parveketta rajaavat seinämät ovat muuttuneet. Lisäksi työssä tarkastellaan sitä, miten parvekkeen sijainti suhteessa rakennusmassaan on muuttunut. Maantieteellisesti huoneistokohtaisten parvekkeiden käsittely rajataan työssä Helsingin alueelle. Selvitystyötä parvekkeen historiasta ja tilallisesta muutoksesta tehtiin perehtymällä kirjallisiin lähteisiin. Lisäksi työssä analysoidaan esimerkkejä eri aikakausien parvekkeista tarkastelemalla yhteensä viittä Helsingin alueella sijaitsevaa asuinkerrostalokohdetta. Esimerkkikohteiden parvekkeita analysoidaan saatavilla olevaa piirustusaineistoa, kuten pohja- ja leikkauspiirustuksia hyödyntämällä. Työssä havaittiin, että parveketason keskimääräinen koko on kasvanut ja sitä rajaavien seinämien pinta-alan määrä on lisääntynyt. Parveketason muoto, parveketilan korkeus ja parvekkeen sijoittuminen suhteessa rakennusmassaan ovat sen sijaan vaihdelleet vuosikymmenestä toiseen. Työssä tehtyjen havaintojen perusteella selvisi, että nykyään huoneistokohtaisen parvekkeen tilan koko on aiempaa suurempi ja siitä on tullut aiempaa suojaisempi. Parvekkeen tila on myös aiempaa kalustettavampi ja monikäyttöisempi. Syynä tähän ovat parveketason pinta-alan kasvaminen ja parveketilaa rajaavien seinämien pinta-alan lisääntyminen parvekelasitusten yleistymisen myötä. Parvekkeen tilan tutkimista voitaisiin jatkaa selvittämällä, millainen vaikutus parvekkeen käyttötarkoituksen muutoksella on ollut huoneistokohtaisen parvekkeen tilaan ja tilan mahdollistamien toimintojen määrään. Jatkossa voitaisiin myös tutkia, onko parveketilan muutoksella ollut vaikutusta asunnon sisäisten tilojen tai kerrostalon yhteisten ulkotilojen toimintoihin.
  • Item
    Biofiilinen suunnittelu - rakennetun ympäristön yhteys ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin
    (2023) Matikainen, Noora; Verma, Ira; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Özer-Kemppainen, Özlem
    Biofilia tarkoittaa lyhyesti ilmaistuna rakkautta luontoon. Ihminen tuntee synnynnäistä tarvetta olla lähellä luontoa, ja luonnolla on todettu olevan positiivinen vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen. Kiihtyvän kaupungistumisen myötä ihminen on kuitenkin vieraantunut luonnosta. Biofiilisella suunnittelulla pyritään tuomaan ihmisen biologista luontoyhteyttä rakennettuun ympäristöön. Tämän kandinaatintyön tavoitteena on tutkia, mitä biofiilinen suunnittelu tarkoittaa rakennetussa ympäristössä ja millaisia vaikutuksia sillä on ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkielma on rajattu yleistasolla terveydenhuollon rakennuksiin ja yksityiskohtaisemmin sairaalaympäristöihin. Tämä kandidaatintyö on toteutettu kirjallisuustutkimuksena. Sen pohjana on olemassa oleva tutkimustieto, minkä lisäksi olen tehnyt omia havaintoja Uudesta lastensairaalasta. Luonnon hyvinvointivaikutuksista löytyy psykologista tutkimusta niin suomen kuin englannin kielelläkin. Kiinnostus biofiiliseen lähestymistapaan on havaittavissa myös eri alojen opinnäytetöissä. Biofiilisesta suunnittelusta löytynyt lähdeaineisto on etupäässä englanninkielistä, ja paljolti Yhdysvalloissa julkaistua. Ihmiskunnan historiassa on pitkään tiedostettu luonnon terveyshyödyt rakennettaessa sairaaloita, hoitolaitoksia ja parantoloita. Rakennukset on pyritty sijoittamaan niin, että luonto toimii hoitavana elementtinä. Kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja ihmisten hyvinvoinnin lasku ovat vaikuttaneet siihen, että on alettu tietoisesti etsiä keinoja, joilla voidaan edistää hyvinvointia ja kestävää rakentamista. Yhdysvalloissa tutkimukseen perustuvaa biofiilista suunnittelua on tehty ja tehdään yhä enenevässä määrin, Eurooppa ja muu maailma seuraavat esimerkkiä. Biofiilisen suunnittelun avulla yhteyttä luontoon voidaan parantaa tuomalla luontoviitteitä rakennettuun ympäristöön. Yhteys luontoon voi olla suoraa tai epäsuoraa tai kokemusta tilasta ja paikasta. Hyötyvaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen ovat psyykkisiä ja fysiologisia. Uusiin sairaalarakennuksiin investoitaessa on huomionarvoista tiedostaa, että luontokokemus edistää potilaiden paranemisprosessia. Miellyttävässä ympäristössä myös henkilökunnan viihtyvyys ja jaksaminen paranevat. Biofiilisen suunnittelun terveyshyödyistä on saatavilla näyttöön perustuvaa tieteellistä tutkimusta. Erilaisten tutkimusten pohjalta saadaan entistä yksityiskohtaisempaa tietoa yksittäisten ympäristötekijöiden vaikutuksesta yksilöön. Antiikin ajoilta tutut ulottuvuudet, luonto, luonnonvalo ja näkymät ovat nousseet uuteen arvoonsa nykypäivän terveydenhuollon tiloja suunniteltaessa. Menneestä kannattaa oppia ja valita se, mikä on ollut hyvää. Kunnioituksesta luontoa kohtaan kertovat esimerkiksi viime aikoina suosioon nousseet viherkatot ja -seinät sekä kasvava kiinnostus puurakentamiseen. Kehittyneen teknologian avulla, kenties tekoälyäkin hyödyntämällä, on mahdollista löytää myös uusia keinoja rakentaa niin, että luonto ja arkkitehtuuri ovat sopusoinnussa keskenään.
  • Item
    Yhteinen kieli – pukusuunnittelijan ja ohjaajan välisestä antoisasta yhteistyöstä teatteriproduktioissa
    (2023) Snellman, Ella; Väisänen, Merja; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Väisänen, Merja
    Tässä opinnäytteessä käsitellään pukusuunnittelijan ja ohjaajan välistä antoisaa yhteistyötä teatteriproduktioissa. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymyksiin: mistä pukusuunnittelijan ja ohjaajan välinen hedelmällinen yhteistyö koostuu ja mitä kaikkea pukusuunnittelijan ja ohjaajan välinen yhteistyö voisi olla? Tutkielma on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Opinnäytettä varten haastateltiin kahta pukusuunnittelija-ohjaaja-työparia, joilla on useiden produktioiden verran kokemusta antoisasta yhdessä työskentelystä. Haastatteluaineiston lisäksi lähteinä käytettiin kirjallisia lähteitä ja kirjoittajan omia kokemuksia pukusuunnittelijana ohjaajien kanssa työskentelystä. Aihetta lähestytään avaamalla opinnäytteen kannalta keskeiset käsitteet, tutkimusaineisto sekä tutkimusmenetelmät ja -kysymykset. Pukusuunnittelijan ja ohjaajan välistä yhteistyötä käsitellään viiden teeman avulla. Lukujen teemat ovat näyttelijä, prosessi, kommunikaatio, arvostus ja luottamus. Luvussa Näyttelijästä, käsitellään pukusuunnittelijan ja ohjaajan välistä yhteistyötä, näyttelijän kanssa jaetun prosessin ja hahmonrakennuksen näkökulmista. Luvussa Prosessista, esitellään teatterikentän pääasialliset tuotantomallit: ennakkosuunnittelupainotteiset produktiot ja prosessikeskeiset produktiot sekä miten pukusuunnittelijan ja ohjaajan välinen yhteistyö sijoittuu näiden eri tuotantomallien vaiheisiin. Luvussa Kommunikaatiosta, tarkastellaan pukusuunnittelijan ja ohjaajan välistä kommunikaatiota verbaalisen, visuaalisen ja materiaalisen kommunikaation näkökulmista. Luvussa Arvostuksesta, pohditaan pukusuunnittelijan ja ohjaajan ammattikuvien arvostusta ja näiden ammattiroolien välisen arvostuksen osatekijöitä. Luvussa Luottamuksesta, käsitellään pukusuunnittelijan ja ohjaajan välisen luottamuksen muodostumista ja osatekijöitä. Viimeisessä luvussa esitellään yhteenveto kertyneestä tiedosta, päätelmä ja mahdolliset jatkotutkimuskohteet. Tutkielma tuo esiin kommunikaation ja luottamuksen tärkeyden pukusuunnittelijan ja ohjaajan välisessä yhteistyössä. Kommunikaation näkökulmasta erityisesti realistiset pukuluonnokset, harjoitusvaatteet, materiaalinäytteet ja mallinuken päälle muotoilu, koetaan hyödyllisiksi pukusuunnittelijan keinoiksi konkretisoida pukuajattelua ohjaajalle. Hyvä keskusteluyhteys koetaan tärkeäksi, mutta pelkkä puhuminen siitä mitä näyttämölle konkreettisesti tulee, nähdään helposti väärinymmärryksiä lisäävänä. Pukusuunnittelijan ja ohjaajan välisen luottamuksen muodostumisen osatekijät ovat hyvä ja rehellinen kommunikaatio, jaettu näyttämöestetiikka, yhteisesti sovittu työskentelytapa, sovittuihin asioihin sitoutuminen sekä yhdessä jaettu aika ja kokemukset. Luottamusta löytyessä yhteistyön negatiivisina puolina pidettyjä asioita, kuten erimielisyyksiä ja konflikteja ei tarvitse pelätä. Pukusuunnittelijoiden ja ohjaajien välinen palkitseva prosessi, hyvä kommunikaatio, keskinäinen arvostus ja luottamus sekä tiivis yhteistyö näyttelijän kanssa ovat keskeisessä osassa onnistunutta yhteistyötä.
  • Item
    Building design recognition: an investigation of design students' strategies in interdisciplinary projects
    (2023) Pezzica, Carlotta; Jeong, Rebecca; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Person, Oscar
    The complex challenges that human activities entail are increasingly demanding interdisciplinary collaboration among experts from different fields. To navigate them, the involvement of designers is pivotal for their abilities to foster a shared understanding of common goals. Nevertheless, their abilities often lack recognition and trust, especially in Small and Medium Enterprises (SMEs). These issues, and the approaches to overcome them, have not been explored in interdisciplinary collaboration in education, despite its pivotal role in preparing future design practitioners. The thesis aims at investigating such approaches through focused qualitative research on interdisciplinary projects within the education setting. Moreover, to contextualized them, it investigates the expertise design students convey in such projects and the factors undermining their credibility. Participants to semi-structured interviews were recruited inside Aalto University. By virtue of their different experiences in the interdisciplinary projects offered (IDBM program, Product Development Project, Information Technology Program), they were divided in two groups: faculty members and design students. Overall, the results highlight a general lack of consensus across the groups on the core skills design students apply in interdisciplinary teamwork. However, mediation in teamwork was generally acknowledged as a core ability of design students. Moreover, both groups highlighted the ambiguous perception of design held by their collaborators as the main hindrance to the allocation of trust in design students. To overcome such hindrance, design students were collectively recognized for their ability to pragmatically demonstrate their work and actively participate in teamwork. Taken together, these findings suggest that, while applying their distinguishing ability to mediate in interdisciplinary teamwork, designers implicitly demonstrate their skills to strategically mitigate the ambiguity perceived by their teammates. These findings add to the existing literature on the lack of recognition of design expertise and its shortcomings in interdisciplinary work. In particular, they substantiate the implementation of disciplinary modules leveraging designers' mediation skills and the reframing of curricula around the importance of interdisciplinarity and collaboration.
  • Item
    Exploring Visual Identity Design in Finnish Humanitarian Non-profit Organizations
    (2023) Lisitsa, Diana; Veselova, Emilija; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Chun, Namkyu
    The rise of visual technologies and social media platforms has had a significant impact on media culture. Visual identity, the visual expression of an organization, is crucial for visibility and reputation. Non-profits were reported to allocate less effort to managing visual identity compared to for-profit organizations. Previous studies proposed to explore visual identity management in non-profit organizations and investigate the role of key stakeholders in using and producing visuals. This thesis aims to explore the design- and implementation practices of visual identity in non-profit organizations. The objective is to contribute to the field of visual communication design by expanding the understanding of visual identity in a non-profit context and bringing attention to its challenges. This research focuses on non-profit organizations dedicated to social and health missions located in Finland. To achieve these objectives, the thesis utilized a qualitative approach and literature review. Eight in-depth interviews were conducted with six employees of non-profit organizations, who are responsible for visual identity and communications, as well as two visual designers, who specialize in brand identity design. The theoretical background incorporated academic articles, qualitative research studies, and textbooks on brand, corporate and visual identity, marketing, communications, and non-profit organizations. The findings highlighted the complexity of visual identity management in the context of humanitarian non-profit organizations, with several key challenges. While the challenges for each organization were unique depending on their missions and specific needs, resources constraints commonly affected visual communications. Moreover, individuals without graphic design training are often involved in creating visual materials. Therefore, visual guidelines need to be accessible and designed in close collaboration with an organization’s stakeholders. In addition, humanitarian non-profit organizations tend to have difficulties with imagery use. Organizations noted the scarcity of high-quality images and emphasized the importance of ethical considerations in portraying people and social issues. Practical implications of these findings are provided for visual communication designers working with the non-profit field or interested in this area and are potentially relevant for non-profit organizations desiring to optimize visual identity management.
  • Item
    Tekoäly luonnosteluvälineenä suunnittelussa
    (2023) Tamminen, Suvi; Lautenbacher , Nathalie; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Lautenbacher, Nathalie; Paavilainen, Heidi
  • Item
    Kierrätetyn lasikuvun hyödyntäminen valaisin suunnittelussa
    (2023) Rutanen, Jonna; Lautenbacher, Nathalie; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Paavilainen, Heidi
    Kandidaatin opinnäytetyöni tutkii, miten kierrätettyä lasikupua voi hyödyntää sellaisenaan valaisinsuunnittelussa. Teoriaosuudessa perehdyn intuition merkitykseen taiteellisessa työskentelyssä. Miten saattaa itsensä tilaan, jossa intuitiolle annetaan parhaat edellytyksen toimia. Voiko luovuutta valmentaa? Produktio-osuudessa käyn läpi valasimen jalan valmistuksen eri vaiheet. Näitä vaiheita ovat: luonnostelu, sovitinosan ongelma, muodonanto, kipsimuotin suunnittelu, valut ja poltot sekä sähkötyöt. Kerron myös sivupolusta, joka johti studiolasikupujen valmistukseen lasihytissä. Opinnäytteeni tutkimusmenetelmä on prototypointi. Lopuksi pohdin tuloksien kautta, että kuinka kierrätetty lasikupu suunnittelun lähtökohtana vaikutti suunnitteluprosessiini. Kuinka ratkaisin ongelman sovitinosan suhteen ja kuinka siitä muodostui prosessin hankalin osuus.
  • Item
    Aistien tekstiilit -Tasapainottelua tuntoaistin ja visuaalisuuden välillä tekstiilejä suunnitellessa
    (2023) Harjamäki, Laura; Fagerlund, Hilkka-Maija; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Fagerlund, Hilkka-Maija
    Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus on tarkastella näköaistin ja visuaalisuuden hallitsevuutta omassa suunnitteluprosessissa tekstiilisuunnittelun kontekstissa. Inspiraation lähteenä ja tausta-ajatuksena tutkielmalle on toiminut arkkitehti Juhani Pallasmaan poleeminen essee Ihon silmät (2016), joka arkkitehtuurin näkökulmasta puolustaa aistimellista suunnittelua vastakohtana visuaalisuuteen keskittyvälle, muut aistit vähemmälle huomiolle jättävälle suunnittelulle. Tutkielman taustoituksessa pohditaan myös, miten visuaalisuuden korostuminen on yhteydessä tekstiilien kestämättömään valmistukseen ja kulutukseen sekä lyheneviin käyttäjä-tuotesuhteisiin. Tutkielma on tutkimusmenetelmältään käytäntöperusteinen (eng. practice-based). Tutkielman produktio-osuudessa suunnitellaan tekstiilimallisto käyttäen malliston suunnittelun taustatutkimusmateriaalina kirjoitettua tekstiä ulkoisista lähteistä hankitun kuvamateriaalin sijaan. Menetelmällä havainnoidaan, miten visuaalisuuden hallitsevuuden tiedostaminen sekä moniaistisuuden ja erityisesti tuntoaistin merkityksen painottaminen vaikuttavat tekstiilimalliston suunnitteluprosessiin. Lopputuloksena huomattiin ainakin, että visuaalisuuden hallitsevuuden kriittinen tiedostaminen auttoi löytämään taiteellisesti uusia näkökulmia omassa suunnitteluprosessissa. Menetelmä auttoi pääsemään syvemmälle tekstiilisuunnittelun muuttujiin sekä pitämään kankaan tunnun suunnittelun keskiössä suunnittelun jokaisessa vaiheessa loimi- ja kudelankojen valinnasta sidoksen valintaan ja kankaan viimeistyksiin.
  • Item
    Visuaalisen brändäyksen käsikirja aloittelevien pienyrittäjien tueksi
    (2023) Kipinoinen, Mikaela; Paavilainen, Heidi; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Paavilainen, Heidi
  • Item
    Tuotekonseptointi hyödyntäen tekoälypohjaisia kuvageneraattoreita
    (2023) Rantala, Kauri; Ahonen, Anssi; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Ahonen, Anssi
  • Item
    Barbie-elokuva kulttuurisena ilmiönä
    (2023) Kinni, Saga; Heiskanen, Anna; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Heiskanen, Anna
    Tämä kandidaatin opinnäytetyö käsittelee vuoden 2023 Barbie-elokuvaa kulttuurisena ilmiönä. Lähtökohtaisesti työ tarkastelee, minkälaista keskustelua ja ilmiöitä elokuvaan liittyi ennen ja jälkeen elokuvan ensi-illan, ja mitkä asiat vaikuttivat niihin. Työ käsittelee elokuvaan liittyviä odotuksia, ennakkokäsityksiä ja spekulaatiota ennen elokuvaa, elokuvan yleisövastaanottoa, sekä elokuvaa seuranneita puheenaiheita ja ilmiöitä. Työ tarkastelee elokuvasta nousseita teemoja, miten niihin reagoitiin eli mitä niistä kirjoitettiin ja puhuttiin, ja sen lisäksi tarkastelee, miten elokuva näkyi ja vaikutti kulttuurisesti. Barbie (2023) nosti keskusteluun muun muassa naisten paikan yhteiskunnassa ja sukupuoliroolit, sekä myös kysymyksen siitä, mitä kaupallisessa elokuvassa voi käsitellä ja minkälaista merkitystä sillä voi olla yhteiskunnallisesti. Barbie tavoitti erityisesti nuoren naispuolisen katsojakunnan. Barbie-elokuvan yhteydessä puhuttiin myös yleisesti naisohjaajuudesta ja naisen katseen merkityksestä elokuvanteossa, ja samalla myös Barbie-nuken asemasta yhteikunnassa. Elokuva kutsui katsojat pohtimaan suhdettaan pinnallisuuteen, tyttöyteen ja niihin liittyviin kultuurisesti omaksuttuihin stereotypioihin.
  • Item
    Luova, luja ja lempeä — Ajatuksia johtajuudesta luovilla aloilla
    (2023) Salonen, Linnea; Heiskanen, Anna; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Heiskanen, Anna
    Tämä opinnäytetyö tutkii luovien alojen johtajuutta ja elokuvien tekemistä etenkin kolmen näkökulman kautta. Nämä ovat luovuus, lujuus ja lempeys. Pohjana opinnäytetyölle on omat kokemukseni ja ajatukseni johtajuudesta sekä kirjalliset lähteet. Pohdin opinnäytetyössä omaa johtajuuttani ja miten haluaisin tulevaisuudessa johtaa elokuvatuotantoprosessia. Aihetta tutkitaan eri sukupolvien sekä erilaisten johtajuustyylien kautta. Lisäksi käsittelen omaa naiseuttani suhteessa johtajuuteen. Mietin, miksi naiseudellani tuntuu olevan väliä välillä itselleni, mutta myös muille. Opinnäytetyön pohjalta voi todeta, että myöskään luovia prosesseja ei ole vain yhtä tapaa johtaa. Eri sukupolvet suhtautuvat työhön eri tavalla, mutta etenkin y- ja z-sukupolvien kohdalla korostuu kokonaisvaltainen hyvinvointi, joka myös johtajien kannattaa ottaa huomioon. Käsittelen myös kollektiivisuutta, hierarkioita ja itseohjautuvuutta elokuvaprosessissa todeten, että parasta tapaa ei välttämättä ole olemassakaan ja jokaisella projektilla on omat erityispiirteensä, jotka johtajan tulee ottaa huomioon ja suunnitella johtamistyyli sen pohjalta. Tärkeimmiksi hyvän johtajan piirteiksi nousevat kyky uudistua sekä luottamuksen ansaitseminen.
  • Item
    Savirappaus Suomessa - Valotus historiaan ja mahdollisuudet nykypäivänä
    (2023) Jylhäsaari, Kerttuli; Özer-Kemppainen, Özlem; Böök, Netta; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Özer-Kemppainen, Özlem
    Savirappaus on seinäpinnan pinnoittamista savesta ja muista materiaaleista valmistetulla savilaastilla. Savilaastin raaka-aineluettelo on tavallisimmin lyhyt ja yksinkertainen: savi, hiekka, vesi, olkisilppu sekä liisteri tai lanta. Savirappaus sopii käytettäväksi niin uudisrakentamisessa kuin restaurointikoh- teissakin. Savirappaus on edullinen ja ekologinen lähituote. Savea on Suomessa helposti saatavilla ja lähellä. Savirappaus on hengittävä ja se tasaa sisäilman kosteutta sekä parantaa sisäilman laatua. Se toimii myös lämmöneristeenä, palokatkona ja äänieristeenä. Luonnonmukainen savilaasti on hengittävä, myrkytön, biohajoava ja kierrätettävä eikä vapauta haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) ilma kehään. Savirappauksen työvaiheet ovat yksinkertaiset ja pienellä perehtymisellä työ sujuu hyvin useimmilta. Ensin työstetään tartuntapinta, jolle tehdään karkeampi tasoittava alusrappaus. Sitten lisätään toinen kerros hienompaa laastia, joka sävytetään kolmannella eli viimeistelykerroksella. Savirappaus lyödään seinään ja tasoitetaan lastalla. Jos viimeistelykerrokseen lisättävän pigmentin sijaan halutaan toisen näköinen lopputulos, on tärkeää, että pintakäsittely on hengittävä. Savirappaus voidaan pintakäsitellä savimaalilla, liima- tai kalkkimaalilla tai paperitapetilla, jonka liisterinä käytetään metyyliselluloosa- tai vehnäjauholiisteriä. Hyvän diffuusion ja alhaisen tasapainokosteuden vuoksi oikein tehty savirappaus suojaa seinää liialliselta kosteudelta. Savirapatun seinän pintakäsittely on avainroolissa hengit- tävyyden kannalta – savirapatuista pinnoista ei saa tehdä höyryä läpäisemättömiä väärillä materiaalivalinnoilla. Saven yksi ominaisuus on kyky sitoa kosteusmolekyylejä sisäpuolisiin huokosseinämiin. Mikäli rapattu pinta ei pääse haihduttamaan kosteutta, sitä saattaa kerääntyä rakenteisiin. Restaurointikohteissa savirappaus ei hävitä alkuperäistä tunnelmaa ja vanha rappaus voidaan käyttää uudelleen. Suomessa vanhimmat tiedossa olevat savirapatut rakennukset ovat 1700-luvulta ja ne keskittyvät lähinnä Varsinais-Suomen alueelle. Näillä seuduilla savi on saatu helposti rakennuksen lähistöltä ilman kuljetusongelmia. Myös rappauksessa käytetty kuituaines on yleensä saatu talosta tai lähiympäristöstä. Nykyään savirappauksen voi tehdä itse kaivamansa saven lisäksi valmiilla savilaastijauhesekoituksella, johon tarvitsee lisätä vain vesi. Uudisrakentamisessa savirappausta voidaan käyttää puukuitulevyn, ruokomaton tai raakalaudan ja säleiden päälle. Savirappaus soveltuu myös muuratun tai olkipaalielementeistä koostetun seinän pinnoittamiseen. Savirappaus on uudiskohteissa hyvä ja turvallinen ihmisille ja ympäristölle, kun kokonaisuus suunnitellaan hyvin.
  • Item
    Mielikuva
    (2023) Galle, Mila; Peltonen, Elina; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Hyötyläinen, Ilona
  • Item
    Islamilaisen arkkitehtuurin arvot - damaskolaisen talon elementit
    (2023) Turkki, Salla; Lilius, Johanna; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Özer-Kemppainen, Özlem
    Islamilaisella arkkitehtuurilla on pitkästä ajanjaksosta ja suuresta maantieteellisestä ja kulttuurillisesta vaihtelevuudesta huolimatta oma yhtenäinen arkkitehtoninen identiteetti. Tällaista ajan kestävyyttä ja jatkuvuutta tuottavan arkkitehtonisen suunnittelun taustalla olevat arvot ja lähtökohdat ovat ajankohtainen tutkimusaihe, sillä rakennetun ympäristön suunnittelussa on yhä suurempi tarve etsiä uudenlaisia lähtökohtia kestävämmän ja viihtyisämmän rakennetun ympäristön suunnitteluun. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on tutkia islamilaisen arkkitehtuurin heijastamia arvoja, sekä tarkastella näiden arvojen pohjalta syntyneiden damaskolaisten pientalojen konkreettisia elementtejä. Tutkielma on vahvasti innoittunut puhtaasta uteliaisuudesta selvittää, millaiset pysyvät arvot voisivat mahdollisesti toimia vastapainona trendejä seuraaville, lyhytkestoisille suunnitteluratkaisuille. Vaihtoehtona näille päädyin tutkimaan uskonnosta tulevia arvoja rakennetun ympäristön tuottamisen taustalla. Tähän kandidaatintyöhön voi siis halutessaan suhtautua myös eräänlaisena tapaustutkimuksena siitä miten aineeton maailma ja arvot luovat fyysistä ja kosketeltavaa ympäristöämme. Työ on toteutettu yhdistelmänä kirjallisuustutkimusta ja tapaustutkimusta damaskolaisen talon pääpiirteistä ja niiden edustamista suunnittelun pohjana olleista arvoista ja periaatteista. Työ sisältää siis sekä teoreettisempaa pohdintaa islamilaisista arvoista rakennusten suunnittelussa, että tarkastelua näiden arvojen konkreettisesta näyttäytymisestä rakennetussa ympäristössä. Tutkielman tuloksena havaitsin, että uskonnolliset arvot islamilaisen arkkitehtuurin tapauksessa ovat omalla tavallaan johtaneet inhimilliseen, ihmistä ja luontoa kunnioittavaan, perhe- ja yhteisökeskeiseen, sekä kokonaisvaltaisesti toiminnallisuutta huomioivaan arkkitehtuuriin.
  • Item
    Valo – vaikutukset ja valinnat
    (2023) Marks, Mirja; Pietilä, Sanna; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Pirinen, Antti
  • Item
    Käsivaraisen luonnostelun merkitys digitaalisessa suunnitteluympäristössä
    (2023) Kiekeben, Max; Siitonen, Tuomas; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Özer-Kemppainen, Özlem