[kand] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS

Permanent URI for this collection

https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/14

Tästä kokoelmasta löydät ARTSin kandidaatintöitä viitetietona. Opinnäytetyön kokotekstiä voi tiedustella ao. laitokselta. Mikäli työn tekijä on antanut luvan e-julkaisemiseen, työ on saatavissa kokotekstinä pdf-muodossa.

The bibliographical records of the Bachelor’s theses accepted by the School of Arts, Design and Architecture are available in this collection. The printed copies may be requested from the Departments involved. If the author has given her/his permission the thesis is available as full-text (pdf-format).

Browse

Now showing 1 - 20 of 1418

Elävät juuret - suunnitteluyhteistyössä luonnon kanssa
(2024) Tullila, Hanna; Van der Lei, Anna-Marie; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Paavilainen, Heidi
TTässä opinnäytteessä perehdytään kasvavaan muotoiluun ja tutkitaan, millaista yhteissuunnittelu on elävän materiaalin kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on kasvattaa ja manipuloida vehnänoraan siemenistä erilaisia juuristopintoja ja tutkia, voiko juuria kasvattaa myös tekstiilien ja luettavan tekstin muotoon. Tutkimustuloksien myötä opinnäytteessä arvioidaan juuristorihmastojen potentiaalia kokeellisena biomateriaalina sekä pohditaan muotoilijan moninaista roolia elävän materiaalin suunnittelukumppanina. Tutkimukseni produktio-osuuden toteutan kokeellisen materiaalitutkimuksen menetelmiä mukaillen ja viljelen useita eriä vehnänsiemeniä erilaisia muotteja, kasvualustaa ja hoidollisia toimenpiteitä hyödyntäen. Dokumentoin prosessia valokuvin ja päiväkirjamerkinnöin ja seuraan, millä tavalla materiaalini sekä oma roolini muotoilijana muuttuvat prosessin edetessä. Opinnäytteen kirjallinen osuus koostuu yhteissuunnitteluproduktioni esittelystä sekä keskustelusta elävää materiaalia käsittelevän lähdekirjallisuuden kanssa. Lähteinä käytän monipuolisesti sekä kasvien biologiaa käsitteleviä tekstejä, että elävän materiaalin kanssa työskentelyyn pohjautuvia artikkeleita ja teoksia. Opinnäytteeni osoitti, että yhteissuunnittelu elävän materiaalin kanssa on mahdollista ja että juuristorihmastot taipuvat erittäin onnistuneesti sekä tekstiilipinnoiksi, että kirjaimiksi ja luettavaksi tekstiksi. Onnistuneista tutkimustuloksista huolimatta yhteistyö elävän materiaalin kanssa on arvaamatonta, haastavaa ja ennakoimatonta ja jokaisen viljelyerän lopputulos on ympäristötekijöidensä ja kasvuolosuhteidensa yllätyksellinen summa.
Luovuutta aarteilla - Luovuuden ruokkimista itse valmistettujen artefaktien kautta
(2024) Paavola, Nea; Lautenbacher, Nathalie; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Paavilainen, Heidi
Luovuuden ylläpito ja sen motivointi voi olla joskus vaikeaa. Jos käsillä oleva aihe ei ole erityisen kiinnostava, voi käyttää erilaisia työkaluja luovan prosessin helpottamiseen. Tässä opinnäytteessä tutkin voiko itse luotujen artefaktien kautta ruokkia ja motivoida omaa luovuuttaan jatkossakin. Pohjasin tutkimustani muinaiskiinan ”oppineen neljään aarteeseen” ja loin omat aarteeni työtilaani. Tein produktion ohella myös erilaisia luovuusharjoituksia, joiden tarkoitus oli herätellä luovuuttani ja auttaa aarteiden luovassa prosessissa. Opinnäyte osoitti luovuusharjoitusten arvokkuuden selkeästi mutta myös sen, että on tärkeää löytää itselleen sopivat harjoitukset. Aarteiden välillä oli lopputulosten kannalta suuriakin eroja, mutta niiden asettaminen työtilaan toimii jatkuvana muistutuksena jatkaa omaa luovaa polkuani. Aarteiden lyhytaikaisuus työtilassani herätti ajatuksen pidempiaikaisen luovuuden ruokkimisen tutkimisesta. Tutkimustulos selkiytynee ja muuttaa muotoaan ajan kanssa. Prosessi ei ole vakaa ja muuttumaton, vaan se kehittyy jatkuvasti uusien oppien ja oivalluksien kautta.
Kun taide ja tila kohtaavat: White Cube – estetiikan rooli taiteen esittämisessä ja kokemisessa
(2024) Romi, Ellen; Parkkinen, Sini; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Pirinen, Antti
Tämä kandidaatintyö tutkii taiteen ja tilan suhteita toisiinsa gallerian näkökulmasta. Monikaan ihminen ei taidenäyttelyissä käydessään kyseenalaista sitä, miksi kaikki galleria tilat näyttävät samalta. Galleriat ovat kaupallisia tiloja, joiden tarkoitus on tuoda esille usein yksittäisiä taiteilijoita, joiden taidetta he myyvät. Tästä syystä tiloista pyritään luomaan mahdollisimman optimaalisia taiteen esittelylle karsien kaikki mahdolliset häiriötekijät. White cube- estetiikka on lähtöisin 1500- luvun kuriositeettikabineteista. Erillisten valtasuhteiden ja historiallisten mutkien kautta eletään nykypäivää, jossa tämä estetiikka on maailmanlaajuinen normi. Työssä kuitenkin tutkitaan sitä, viekö tällainen nykyaikainen asettelu teoksiltaan enemmän kuin antaa. Taiteilijat yrittävät välittää teoksillaan erilaisia tunteita ja tarinoita. Galleria tilan steriili tyyli saattaa kuitenkin viedä taiteelta sen inhimillisen otteen. Taide ei ole vain näytteillä olevia teoksia vaan myös tilaa, jossa nämä teokset kohtaavat katsojansa. Työn tavoitteena on ymmärtää miksi historian kuluessa näyttelytilat ovat kehittyneet sellaisiksi mitä ne nykypäivänä ovat. Toisena tavoitteena on tuoda esille white cube- estetiikan puutteita ja etsiä uusia suunnittelullisia lähestymistapoja tulevaisuuden tiloihin. Tutkielma rajautuu historialliseen osuuteen, teoreettiseen viitekehykseen sekä omiin aistikokemuksiin ja näkemyksiin. Tutkimuksen lähtökohtana on kysymys siitä, miksi valkoinen galleria tila on yhä hallitseva normi. Menetelminä toimivat kirjallisuuskatsaus sekä aistikokemukset. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että galleria tila voi muokata teosten havaintoa ja kokemusta. Yksi merkittävimmistä rajoitteista on white cube- estetiikan luoma etäisyys ja kylmyys. Toisena rajoitteena se saattaa irrottaa teokset niiden alkuperäisestä yhteydestä ja kontekstista. Tämä voi johtaa siihen, että katsojat eivät ymmärrä tai koe teosten merkitystä täysin, koska ne on irrotettu niitä ympäröivästä maailmasta. Työn teon avulla havaittiin kuitenkin historiallisten elementtien vähentävän tällaista paikka kohtaista irtautumista. Erilaisia ratkaisumalleja tulisi kuitenkin tutkia vielä lisää, jotta löydettäisiin uusia näkökulmia ja lähestymistapoja tulevaisuuden tilojen suunnitteluun ja taiteen esittämiseen.
Tyhjyyden tiloissa: tyhjyyden rooli ja merkitys lavastesuunnittelussa
(2024) Niskanen, Olli; Lauri, Tomi; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Lauri, Tomi
Tämä opinnäytetyö tutkii tyhjyyden roolia ja sen ilmentymiä elokuvissa lavastesuunnittelijan näkökulmasta. Tavoitteena on analysoida, miten tyhjyys konkreettisena ja abstraktina elementtinä vaikuttaa elokuvallisen tilan rakentumiseen sekä avaa uusia mahdollisuuksia visuaaliseen narratiiviin, symboliikan luomiseen ja emotionaalisen vaikutuksen syventämiseen. Tarkastelu perustuu taidehistoriallisiin ja filosofisiin teksteihin, esitystaiteen teorioihin sekä tapaustutkimuksiin eri elokuvista. Tutkimusmenetelminä käytetään elokuva-analyysejä, joissa tarkastellaan tyhjyyden käyttöä visuaalisessa narratiivissa. Näitä analyysejä täydennetään lavastesuunnittelijan näkökulmasta tehdyillä havainnoilla ja tulkinnoilla, mikä syventää ymmärrystä tyhjyyden merkityksestä elokuvataiteessa. Keskeistä on elokuvien visuaalisen ilmeen ja tunnelman analysointi sekä niiden yhteys tyhjyyden käyttöön. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tyhjyys on voimakas keino tunnelman ja visuaalisen ilmeen luomisessa. Se voi symboloida yksinäisyyttä, hylkäämistä ja muita teemoja sekä tarjota katsojalle tilaa omille tulkinnoilleen. Erityisesti slow cinema -elokuvissa tyhjyys korostaa elokuvallisen ajan ja tilan syvyyttä, mahdollistaen syvällisemmän kokemuksen ja tulkinnan. Lisäksi tyhjyyden käyttö luo visuaalista kontrastia ja rytmiä, ohjaten katsojan huomion tarkasti valittuihin yksityiskohtiin ja tehostaen niiden merkitystä. Tyhjyys toimii myös tehokkaana keinona luoda tilan tuntua, jossa pienetkin muutokset tai tapahtumat saavat suuremman merkityksen. Tämä korostaa lavastesuunnittelijan roolia tilan ja tunnelman luojana elokuvallisessa kerronnassa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tyhjyyden käyttö elokuvassa ei ole pelkästään visuaalinen tehokeino, vaan se toimii syvällisenä narratiivisena ja symbolisena elementtinä. Tyhjyyden avulla elokuvantekijät ja lavastesuunnittelijat voivat luoda monitasoisia ja vaikuttavia visuaalisia kokemuksia, jotka rikastuttavat elokuvan temaattista ja emotionaalista kerrontaa. Tämä tutkimus korostaa tyhjyyden monimuotoisuutta ja sen potentiaalia elokuvallisessa ilmaisussa, tarjoten uusia näkökulmia lavastesuunnittelun ja visuaalisen narratiivin tutkimukseen.
Potentialen av AI i tidig användarcentrerad produktutveckling: en fallstudie med ChatGPT-4
(2024) Solin, Livia; Salovaara, Antti; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Paavilainen, Heidi
Denna avhandling undersöker hur ChatGPT-4, en AI-baserad chatbot, kan användas för att underlätta användarcentrerad front-end innovation genom analys av online-användarrecensioner. I avhandlingen kommer det studeras om ChatGPT-4 med hjälp av sin internettillgång kan producera utmatningar med relevanta insikter om användares behov och smärtpunkter inom tre produktkategorier – sociala medier, smartphonespel och kosmetika. För att uppnå målet med avhandlingen matades det till forskningsfrågan fyra relevanta uppmaningar (prompts) in per produktkategori, vilka producerade utmatningar som kvalitativt kunde analyseras och jämföras enligt om de kunde vara hjälpsamma till design/innovationsprocessen och bidra till användarcentrerade insikter. Avhandlingen drog slutsatsen att det fanns potential att utnyttja ChatGPT-4 som ett verktyg för att stödja och effektivisera användarforskning. Det var möjligt att från de producerade utmatningarna få insikter som kan stödja användarfrämjande design och innovation. Trots att det kunde konstateras att det fanns hjälpsamma insikter att utvinna, fanns det även begräsningar som bör erkännas, som det begränsade antalet inmatningar och behov av ytterligare valideringar av utmatningar och deras praktiska applikation i designprocessen. Studien kan bidra till designfältet genom att demonstrera hur verktyg som ChatGPT-4 kan effektivisera användarforskning även för designers med begränsade tekniska kunskaper.
Luovan luovimisen käsikirja - ADHD:n tuomat haasteet lavastajan työssä ja keinoja haasteiden voittamiseksi
(2024) Sairanen, Linda; Lahtinen, Outi; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Määttänen, Teemu
Independent Cinemas Beyond Auditoriums
(2024) Ligaj, Marta; Joseph, Antony; Sanchez, Camilo; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Chun, Namkyu
Independent Cinemas in the United Kingdom carry significant cultural value, providing audiences with high-quality entertainment. Regrettably, the outbreak of the COVID-19 pandemic profoundly impacted cinemas’ performance causing attendance rates to drop dramatically. As cinemas largely depend on income provided by young audiences, many venues in the UK are now facing severe financial challenges. Further, numerous venues are at risk of closure which would imply a great loss for the culture industry. Due to significant changes in the entertainment industry triggered by the pandemic, Independent Cinemas can no longer rely on pre-pandemic offers that can otherwise be referred to as the “classic cinema experience”. Instead, new services should cater to the current young audience’s needs and expectations. To date, there has been a lack in research on factors hindering young audiences’ attendance and their preferences regarding services in Independent Cinemas. No studies have been conducted on this topic since the COVID-19 pandemic, making available resources outdated. Therefore, this thesis aims to address the identified research gap by conducting a literature review followed by semi-structured interviews with young audience members and design consultants. Material collected during the research will help in understanding the young audience’s preferences and identifying hindrances to their attendance. Subsequently, several design interventions will be conceptualised to improve services in Independent Cinemas. As identified in the study, the primary hindrance to more frequent audience attendance is a lack of information accessibility regarding offers in Independent Cinemas. Young audiences often do not know where to obtain information on events taking place in cinemas or are completely unfamiliar with such services being offered. To invite more audiences to the venues, information on services provided by Independent Cinemas should be made easily available and visible to young audiences. Further, Independent Cinemas should focus on introducing services that promote social interactions. As a result of long-lasting restrictions, young audiences feel deprived of opportunities to socialise which motivates them to meet like-minded people. Therefore, Independent Cinemas could offer social events like film-related discussions and Q&As to encourage more frequent attendance. Finally, Independent Cinemas should encourage longer stays inside the venue by creating third places. The above could make young people feel more inclined to spend time in venues before and after screenings, providing opportunities to familiarise themselves with program offers and the environment. Independent Cinemas could therefore introduce areas where audience members sit down to talk, read or study. Independent Cinemas should begin a dialogue with audiences to understand their expectations and be able to respond to them. By employing accurate service design offers, cinemas could manage the challenge of decreased audience attendance.
Designing For Better Sleep: The Role of Psychologist Insights in The Design of Sleep-Tracking Applications
(2024) Turska, Inga; Sanchez, Camilo; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Joseph, Antony
The purpose of this thesis is to determine how application of psychological principles can improve the design and functionality of sleep-tracking apps to enhance user engagement and contribute to the development of healthy sleeping habits. The study employed the qualitative research method, which involved semi-structured interviews with seven psychologists who specialize in sleep behavior and cognitive therapy. This research examines the psychological aspects that drive users’ engagement with sleep tracking applications. The results suggest that a simplistic and harmonic interface to decrease the user's cognitive load, personalized tips built on the personal sleep data, and sleep environment analysis tools can improve sleep quality. Additionally, it was found that the incorporation of gamification and social components to enhance user engagement, along with professional guidance and on-demand support, were identified as crucial. Moreover, providing sleep hygiene educational content and integrating behavioral techniques, such as setting goals and tracking progress, are fundamental aspects for establishing lasting sleep habits. The study narrowly considers information from Polish psychologists, mostly women. The study pays particular attention to integrating these findings into user-centered, effective sleep tracking applications.
Empowering musicians: Understanding how music streaming platforms can support independent artists in using short-form content for digital promotion
(2024) Blind, Katarina; Sanchez, Camilo; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Joseph, Antony William
Short-form content is a promising opportunity to assist independent artists in their digital promotion efforts. However, there remains a vital gap in understanding the role of music streaming platforms in supporting and encouraging this new opportunity as well as the approaches to facilitate such interaction. This study aims to acknowledge and close that gap by conducting research in the discovery phase of the design process. A literature review was conducted to situate this study, followed by qualitative user and stakeholder interviews. Interviews were conducted with music artists and designers related to music streaming and social media companies to understand the current pain points of digital promotion of independent artists, current support methods for digital promotion efforts of independent artists, potential approaches music streaming companies can use to support independent artists in utilizing short-form content for digital promotion as well as a reflection on pitfalls and according solutions. The main findings were summarized and presented as a potential starting point for music streaming companies to conduct further discovery, emphasizing internal data points. This study highlights several challenges independent artists currently face concerning digital promotion. Challenges include saturation in the music industry that results in difficulty standing out, limited audience accessibility through social media, including existing audiences, and the time and labor investment required for short-form content production and digital promotion efforts. Further challenges are divergent interests and competencies of independent artists regarding digital promotion as well as resource constraints in acquiring assistance. Observational and online tutorial learning have been found as current support methods in addition to releasing related reminders from music streaming platforms to update artists’ online presence. Potential design solutions for music streaming platforms should consider the timing of education, actionability, and embedment into artists’ artistic processes. Potential pitfalls of design solutions include a dissonance of objectives between music streaming platforms and independent artists and a misinterpretation that all independent artists seek to pursue content creation. Intentionality in product development, designing for different use cases, and grounding the following design process in user needs are methods for avoiding these pitfalls and creating impactful solutions.
Koti-ikävää Puotilassa – taiteellinen yritys luoda kuulumisen tunteita paikkaan
(2024) Pöytälaakso, Janetta; Fast, Heidi; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Fast, Heidi
Tämä tutkielma käsittelee paikkoja ja niihin kytkeytyviä kuulumisen ja kuulumattomuuden tunteita. Tutkielma lähtee liikkeelle kuulumattomuuden tunteesta asuinpaikassa ja kaipuusta paikkoihin, jotka ovat toisaalla. Tavoitteena on löytää taiteellispedagogisia keinoja käsitellä ja luoda kuulumisen tunteita. Tutkielmassa käsitellään paikkoja niihin liittämiemme merkitysten ja tulkintojen kautta. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1. Mistä paikkaan kuulumisen tunne syntyy? 2. Miten paikkaan kuulumisen tunteeseen voi vaikuttaa taiteellispedagogisilla tehtävillä? Tutkielma on taiteellinen tutkimus autoetnografisella tutkimusotteella. Taiteellinen työskentelymenetelmäni on paikkaan sijoittuva asioiden merkityksellistäminen. Taiteellinen yritys luoda kuulumisen tunteita paikkaan koostuu kehittämieni taiteellispedagogisten tehtävien tekemisestä, jotka olen jaotellut kolmen alaotsikon alle: käveleminen, toiminta ja merkityksellistäminen. Tehtävät ehdottavat erilaisia tapoja tehdä yhteistyötä paikan kanssa, kiinnittäen huomiota virittymiseen, aisteihin, ihmistä laajempiin tapahtumiin ja kanssaolemiseen. Tutkimusaineistona ovat tutkimuspäiväkirja sekä tuotokset, jotka syntyvät tehtävien tekemisestä. Tutkin tehtävien vaikuttavuutta, eli toiminnasta aiheutuvia myönteisiä, kielteisiä tai neutraaleja vaikutuksia. Aineiston analysointivälineenä käytetään teemoittelua. Tutkielma koostuu viidestä osasta, joista ensimmäinen on johdanto aiheeseen. Taustaluvussa avaan henkilökohtaisia lähtökohtiani, tutkielman kannalta merkityksellisiä käsitteitä sekä teoriaa sen taustalla. Tekoluku koostuu taiteellisen yrityksen tehtävänannoista, työskentelyn kuvauksesta ja reflektiosta. Pohdintaluvussa analysoin aineistoa syvemmin ja kohdistan katseeni erityisesti kolmeen teemaan: kartoittaminen, kohtaaminen ja hidastaminen. Lopuksi reflektoin prosessia yleisesti ja pohdin menetelmien käyttömahdollisuuksia taidepedagogissa yhteyksissä. Tutkielman perusteella paikkaan kuulumisen kokemukseen tai ainakin paikassaolemisen tapaan voi jossain määrin vaikuttaa. Paikkaan kuulumisen tunne lisääntyi paikan kartoittamisen ja sen ihmistä laajempien tapahtumien kohtaamisen myötä. Lisäksi aineiston analyysissä korostui hitaus ja maantieteilijä Yi-Fu Tuanin teoria paikan kyvystä hidastaa ajankulku, joka liittyy käsitteeseen paikan taju. Taiteellisen yrityksen tehtävien myötä suhtautuminen asuinpaikkaani on myönteisempi, mutta kuulumisen tunteen kehittyminen vaatii ajallisuutta.
Helsingin kävelykeskustan kehityksen vaikutukset
(2024) Riihimäki, Jenni; Mannerla-Magnusson, Meri; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Mannerla-Magnusson, Meri
Helsingin kävelykeskusta on laajentunut 1960-luvulta asti. Muutoksia on tapahtunut sekä liikennejärjestelyjen, että maisemoinnin osalta. Helsingin kaupunki on tehnyt useita hankkeita keskusta käveltävyyden edistämiseksi. Tälläkin hetkellä on käynnissä useita keskustan liikkumiseen ja elinvoimaan vaikuttavia muutostöitä. Kandidaatintyössä pohditaan Helsingin kävelykeskustan laajentumisen aiheuttaneita muutoksia. Vaikutuksia pohditaan etenkin elinvoiman näkökulmasta, keskittyen erityisesti 2015-2025 väliseen aikaan. Tutkimusalue on Helsingin 2002 vuoden yleiskaavassa kävelykeskustaksi merkitty alue. Työn tavoitteena on selvittää mitä vaikutuksia muutoksilla on ollut ja miten muutokset ovat vastaanotettu. Työssä keskitytään etenkin vaikutuksiin, joita kävelykeskustan kehityksellä on ollut taloudelle ja viihtyisyydelle. Tarkemmin kandidaatintyössä keskitytään Esplanadin alueelle ja se poikkikaduille suunnitelluille Kesäkaduille, jotka ovat kesäisin suljettu ajoliikenteeltä ja varattu kävelylle sekä oleskelulle. Kesäkatujen tarkoitus toimia viihtyisinä Helsingin keskustan käveltävyyttä edistävinä hankkeina, jonka tulosten pohjalta voidaan kehittää pysyvämpiä muutoksia. Viihtyisyyttä on keskustassa mitattu Helsingin kaupungin teettämällä arvioinnilla, joka perustuu Gehlin 12 laatukriteeriin. Arvioissa viihtyisäksi paikaksi nousi Esplanadin puisto, joka toimii ”keitaana”, mahdollistaen vapaan ei-kaupallisen oleskelun keskustassa. Vuonna 2023 aloitetut Esplanadin käveltävyyttä edistävät kokeilut ovat kuitenkin saaneet ristiriitaisen vastaanoton. Keskustasta tehtyjen tutkimusten pohjalta huomataan, että keskusta on heikentynyt työpaikkakeskittymänä. Voidaan myös havaita, että nettikaupan ja kauppakeskusten kasvu ovat merkittäviä tekijöitä Helsingin keskustan elinvoimaan liittyvissä muutoksissa. Uudet liikennejärjestelyt ja joukkoliikenteen hintojen muutokset ovat myös vaikuttavia tekijöitä Helsingin keskustan mahdollisessa hiipumisessa. Toimiksi keskustan elinvoiman kohentamiseksi on ehdotettu esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin panostamista, sekä puistoalueiden kohentamista. Keskustassa on myös muita suunnitteilla olevia hankkeita, kuten keskustatunneli, joka toimisi kokoojanakatuna ympäröiviltä alueilta. Keskustan elinvoiman edellytyksenä voidaan nähdä sekä taloudellisten että laadullisten kriteerien täyttyminen.
Äänimaisema ja esteettömyys julkisten ulkotilojen maisemasuunnittelussa
(2024) Pirinen, Iida; Taipale, Aada; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Mannerla-Magnusson, Meri
Äänimaisemalla tarkoitetaan ympäristöä, jossa ihminen ja ääni vuorovaikuttavat keskenään. Liikennemelun vallitsemassa kaupunkirakenteessa kokonaisvaltaisen äänimaiseman laadulla voi olla hyvin suuri vaikutus julkisten ulkotilojen viihtyisyyteen. Tämä on kuitenkin otettu heikonlaisesti huomioon maisemasuunnittelussa, etenkin suhteessa maiseman muihin osa-alueisiin. Koska suunnitteluprosessin luonne on hyvin visuaalinen, muiden aistien merkitys jää helposti taka-alalle työpöydällä. Tämän työn lähtökohtana oli selvittää äänimaiseman sekä moniaistisen suunnittelun mahdollisuuksia julkisen kaupunkiympäristön maisemasuunnittelussa. Työ rajautui äänimaiseman ja moniaistisen maisemasuunnittelun tarkasteluun erityisesti näkörajoitteisten henkilöiden perspektiivistä. Rajauksen avulla pyrin selvittämään millaisia tutkimuksia ja suunnitteluperiaatteita maisema-arkkitehtuurin alalla on lähivuosina kehitetty tasa-arvoisemman ympäristökokemuksen saavuttamiseksi. Työ toteutettiin kirjallisuustutkimuksena. Aiheen tutkiminen osoitti, että ääniympäristö on keskivertoihmiselle hyvin tärkeä osatekijä maiseman tai paikan kokemisessa. Heikkonäköisen tai näkövammaisen henkilön kohdalla äänimaisema on puolestaan ratkaiseva tekijä, joka voi helpottaa erityisesti henkilön orientaatiota ja liikkumista urbaanissa ulkotilassa. Äänen pohtiminen alusta asti osana suunnittelutyötä on kuitenkin otettu hieman vaillinaisesti huomioon sekä maisema-arkkitehtuurin opinnoissa että myös työelämässä. Tähän näyttäisi vaikuttavan erityisesti se, että nykyisessä muodossaan suunnitteluprosessi nojautuu äärimmäisen visuaaliseen ilmaisuun. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että julkisten tilojen maisema-arkkitehtuurin tulisi tukea myös näkörajoitteisten ihmisten orientoitumista tarjoamalla moniaistisesti omaksuttavia kiintopisteitä, ei pelkästään visuaalisesti havaittavia maamerkkejä. Yksi keino tasa-arvoisemman ympäristön suunnittelussa olisi kaikenlaisia vähemmistöryhmiä osallistavan suunnitteluprosessin omaksuminen. Aihe vaatii kuitenkin selvästi lisää tutkimusta ennen kuin maisemasuunnitteluun soveltuvan keinot voidaan ottaa kunnolla käyttöön esimerkiksi alan opinnoissa.
Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä: partiosuurleirin kulttuurimaisema
(2024) Härmä, Henriikka; Taipale, Aada; Mannerla-Magnusson, Meri; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Mannerla-Magnusson, Meri
Tässä kandidaatintyössä on tavoitteena perehtyä partion suurleireihin kulttuurimaisemana. Tavoitteena on tarkastella partiosuurleirin maiseman piirteitä ja selvittää, voidaanko sitä pitää kulttuurimaisemana. Tavoitteena on myös tarkastella leiriytymistä yleisenä ilmiönä, kulttuurimaiseman käsitettä ja kuinka se soveltuu suurleirin kaltaisten maisemien tarkasteluun. Työn tarkoituksena on laajentaa kulttuurimaiseman käsitettä ja analysoida maisemaa, jota ei ole aiemmin tunnistettu maisema-arkkitehtuurin alalla. Työssä perehdytään leiriytymiseen yleisenä ilmiönä, partiokulttuuriin ja sen ilmenemiseen suurleirillä. Leirimaisemaa ja partiokulttuuria tarkastellaan kirjallisten lähteiden pohjalta, ja niiden tarjoamaa tietoa sovelletaan partiosuurleireihin. Suurleirejä tarkastellaan esimerkkitapauksen kautta, joka on tässä työssä kaksi vuotta sitten järjestetty Finnjamboree Kajo 2022. Partiosuurleiri ilmentää vahvasti partiokulttuuria, ja sitä voi perustellusti pitää kulttuurimaisemana. Sen tuominen esille on hyödyllistä, koska partiosuurleirimaisemaan liittyvää tietoa voidaan hyödyntää myös muissa maisemasuunnittelun projekteissa kuin suoraan siihen liittyvissä. Kulttuurimaiseman käsitettä käytetään edelleen hyvin kapeasti, ja sitä voisi käyttää laajemminkin, jotta saadaan monipuolisempi ymmärrys erilaisista kulttuureista ja niihin liittyvistä ympäristöistä.
Intiimikohtauksen eettinen ohjaus
(2024) Aaltonen, Sara; Maylett, Hanna; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Maylett, Hanna
Tämä kandidaatin kirjallinen opinnäytetyöni tutkii sitä, millaisin keinoin ohjaajan asemassa on mahdollista vaikuttaa siihen, että elokuvan sisältämät intiimikohtaukset sekä suunnitellaan että toteutetaan mahdollisimman eettisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tulen käsittelemään intiimikohtauksia niin temaattisella kuin konkreettisella tasolla, aloittaen intimiteetin ja alastomuuden kuvauksesta taide- ja elokuvahistoriassa sekä nyky-keskustelusta aiheen ympäriltä ja päätyen lopulta konkreettiseen ohjeistukseen siitä, kuinka ohjaaja voi työskentelyssään vaikuttaa siihen, että intimiikohtauksia toteutetaan mahdollisimman eettisillä ja rakentavilla tavoilla niin harjoituksissa, kuin itse teoksen kuvauksissakin. Opinnäytetyö yhdistelee niin kirjallisuustutkimusta, kurssimateriaalia kuin henkilökohtaisia kokemuksia niin opiskelija-produktioista kuin ammattikentältä. Läpi tämän opinnäytetyön pyrin myös vertailemaan kirjallisia lähteitä niin toisiinsa kuin omaan ajatteluuni. Tämä opinnäytetyö esittääkin, että eettisen työskentelyn perustana intiimikohtauksia suunniteltaessa ja toteutettaessa ovat erityisesti ohjaajan ja näyttelijän välinen kunnioitus ja avoin kommunikaatio, intiimikohtauksien ja intimiteetin teemojen kaanonin ja historian tuntemus sekä suostumuksellisuuteen perustuvan kulttuurin vahvistaminen.
Käsikirjoittajan ja näyttelijän kohtaaminen - Kuinka versioida käsikirjoitusta näyttelijäntyön pohjalta pitkän näytelmäelokuvan kehittelyprosessissa
(2024) Palojärvi, Annika; Lehti, Timo; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Lehti, Timo
Tämä kandidaatintyö tutkii käsikirjoittajan ja näyttelijän kohtaamista pitkän elokuvan kehittelyprosessissa, ja pyrkii avaamaan uudenlaisia näkökulmia siihen, mitä hyötyjä käsikirjoittajan aktiivisella osallistumisella ohjaajan ja näyttelijöiden kanssa työskentelyyn voi olla käsikirjoitukseen ja valmiiseen elokuvaan. Tutkimuskysymys on, millä tavoilla käsikirjoittaja voi versioida tekstiään näyttelijäntyön pohjalta. Tätä kandidaatintyötä varten on haastateltu neljää ammattikäsikirjoittajaa, Anna Brotkinia, Sami Keski-Vähälää, Satu Mikkelistä sekä Heli Tammista heidän kokemuksistaan näyttelijöiden kanssa työskentelemisestä. Haastattelut järjestettiin avoimina teemahaastatteluina. Lisäksi kandidaatintyö hyödyntää materiaalina alan kirjallisuutta sekä kirjoittajan omia kokemuksia elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen pääaineen opinnoista. Käsikirjoituksen versioimiselle näyttelijäntyön pohjalta on löydettävissä useampi eri tapa käsikirjoitusprosessin eri vaiheissa. Käsikirjoittaja voi versioida tekstiään joko luku- tai näyttelijäharjoitusten pohjalta, tai vaihtoehtoisesti kokeilla kohtauksiaan sellaisten näyttelijöiden kanssa, jotka eivät välttämättä ole elokuvan lopulliset näyttelijät. Käsikirjoittajan mukanaolo luku- tai näyttelijäharjoituksissa sallii hahmon ja näyttelijän sulautumisen yhteen myös tekstin tasolla, ja antaa tilaa näyttelijöistä vaikuttumiselle sekä hahmojen välisen dynamiikan etsimiselle. Näyttelijäntyön pohjalta käsikirjoittaja pystyy paremmin analysoimaan tekstin rytmiä sekä esimerkiksi tasapainottamaan dialogia hahmojen välillä. Lisäksi käsikirjoittaja pystyy tarvittaessa muokkaamaan dialogia sopivammaksi näyttelijöille, mikä voi tulla kyseeseen etenkin silloin, jos käsikirjoituksessa haetaan tiettyä tyylilajia, tai sen dialogiin liittyy erityispiirteitä, kuten anglismeja tai kohotettua, realismista irrotettua kieltä. Vaikka valmiista elokuvasta voi olla vaikea erottaa, onko käsikirjoittaja ollut tekemisissä näyttelijöiden kanssa, tämän aineiston pohjalta näyttää siltä, että käsikirjoittajan osallistumisella työskentelyyn ohjaajan ja näyttelijöiden kanssa voi olla myönteisiä vaikutuksia sekä teoksen yhtenäisyyteen, että käsikirjoittajan työn mielekkyyteen ja työryhmän yhteishenkeen.
Jokelan tiilitehdas - Kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen uudelleenkäyttömahdollisuudet
(2022) Tepponen, Jutta; Özer-Kemppainen, Özlem; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Tervo, Anne
Tässä opinnäytetyössä keskitytään tutkimaan kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen uusiokäyttöön vaikuttavia tekijöitä. Aihetta ei ole tarkoitusta käsitellä laajasti yleisellä tasolla, vaan keskityn tutkielmassa tarkastelemaan lähemmin vain yhtä kohdetta. Kohteeksi olen valinnut Tuusulan Jokelassa sijaitsevan tiilitehtaan. Jokelan tiilitehdas on yksi aikansa merkittävimmistä tehtaista Suomessa ja sen kulttuurillista arvoa lisää sen hyvä säilyneisyys. Tiilitehdas on yksi parhaiten säilyneistä tiilitehtaista Suomessa ja tehtaan ajoilta on säilyvissä yhä tiiliteollisuuden historialle merkittävä Hoffman-tyyppinen rengasuuni. Ennen kuin rakennuksen korjausta tai uutta käyttötarkoitusta lähdetään tekemään, tarvitsee saada mahdollisimman hyvät tiedot rakennuksesta, sen historiasta ja arvoista. Tämän työn tarkoituksena on selvittää Jokelan tiilitehtaan historian, tehtyjen suunnitelmien, korjausten ja nykyisen tilanteen perusteella mitä mahdollisuuksia tehtaan mahdolliselle uudelleenkäytölle on. Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa selvitysoppaiden lisäksi on käytetty apuna alueelle tehtyjä suunnitelmia ja tutkimuksia. Kirjallisuuden tukena on myös käytetty paikan päällä ja kuvista tehtyä analyysia, jonka avulla on pyritty selvittämään rakennusten ja alueen luonnetta ja toimintaa. Tutkielma jakautuu neljään osaan. Ensimmäinen osa koostuu tehtaan ja alueen esittelystä. Toinen osa on historia osuus, jossa kerron sekä tiilen että tiiliteollisuuden historiasta ja Jokelan tiilitehtaan synnystä ja sen historiasta. Kolmannessa osassa käyn läpi tehtaan nykytilaa ja alueelle tehtyjä suunnitelmia ja korjauksia. Lopuksi tutkin tiilitehtaan uudelleenkäyttömahdollisuuksia ja pohdin millaisia reunaehtoja alue niin sijainniltaan kuin luonteeltaan tuo tiilitehtaan tulevaisuudelle.
Tiilen uudelleenkäyttö suomalaisessa rakentamisessa
(2024) Ronni, Juho; Teräväinen, Helena; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Özer-Kemppainen, Özlem
Tämä opinnäytetyö käsittelee rakennusjätteen uudelleenkäytön mahdollisuuksia Suomessa tiilen näkökulmasta. Työn tarkoitus on selvittää, miten tiilen uudelleenkäyttö voi parantaa materiaalin hyödyntämissuhdetta ja mitä esteitä sen käyttöönotolle on. Tämä tapahtui tekstianalyysin muodossa, käyden läpi olennaisia raportteja, tutkimuksia ja käytännön esimerkkejä liittyen uudelleenkäytön prosessiin. Vuonna 2022 Suomi ei yltänyt tavoitteeksi asetettuun 70 %:n rakennusjätteen hyödyntämissuhteeseen. Yksi tapa parantaa hyödyntämissuhdetta on tiilen uudelleenkäyttäminen. Kierrättämisestä poiketen, uudelleenkäytettyä materiaalia ei rikota, vaan se säilytetään samassa muodossa uuteen käyttötarkoitukseen. Tiili on tähän sopiva materiaali, koska se on pitkäikäinen ja modulaarinen. Vertaamalla tanskalaisyhtiö Gamle Murstenin ympäristötuoteselostetta suomalaiseen päästödataan on myös todettu, että tiilen uudelleenkäyttämisestä syntyvä hiilidioksidimäärä voi olla vain 1,5 % uuden tiilen tuottamisen hiilidioksidipäästöistä. Tiilen uudelleenkäyttö vaatii toimiakseen järjestelmän, jossa tiilet saadaan purettua kokonaisina, puhdistettua laastista ja joko kuljetettua seuraavalle rakennustyömaalle tai varastoitua. Tämä prosessi voi säästää 65 % enemmän materiaalia joutumasta kaatopaikalle verrattuna tavalliseen purkuprosessiin. Huonona puolena, uudelleenkäyttämisen prosessi voi kestää ja maksaa yli kaksinkertaisen määrän verrattuna perinteiseen purkamiseen. Euroopan alueella rakennusjätteen on myös täytettävä laillisesti määritellyt vaatimukset puhtaudesta ja kestävyydestä, jonka hyväksymisprosessi hidastaa työtä entisestään. Kaikki tämä toimii esteenä rakennusalan toimijoille, jotka saattaisivat hyödyntää uudelleenkäytettyä tiiltä projekteissaan. Yhdessä nämä tekijät siis hidastavat uudelleenkäytön kehitystä. On kuitenkin myös olemassa onnistuneita esimerkkejä tiilen uudelleenkäyttämisestä rakentamisessa ja jos uudelleenkäyttäminen olisi paremmin saatavilla, olisi myös helpompaa kehittää uusia ratkaisuja prosessin parantamiseksi.
Ääniympäristön vaikutus ihmiseen ja sen huomioiminen tilasuunnittelussa
(2024) Kemivirta, Julius; Parkkinen, Sini; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Pirinen, Antti
Jokaisella tilalla on oma ääniympäristönsä, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Tilan ääniin vaikuttavat sen koko, muoto, materiaalit ja siellä tapahtuva toiminta. Äänen käyttäytymiseen tilassa on mahdollista vaikuttaa ja se vaikuttaa myös ihmisiin monilla tavoilla. Erilaisilla äänillä tuntuu olevan suoraviivainen vaikutus ihmisten tunteisiin ja kokemukseen tilan tunnelmasta, mikä olisi hyvä ottaa myös tilasuunnittelussa huomioon. Äänten kokeminen ja niihin reagoiminen on subjektiivista, mutta niillä tuntuu olevan myös yhteisiä tekijöitä. Esimerkiksi luonnon äänet koetaan lähes poikkeuksetta miellyttäviksi ja liikenteen äänet häiritseviksi ääniksi. Mistä tämä johtuu ja voidaanko tehdä selkeitä eroja hyvän ja huonon äänimaiseman välille? Käytän kirjallisuustutkimuksessani pääsääntöisesti kahta teosta (R. Murray Schafer: The Soundscape: Our Sonic Environment and the Tuning of the World (1977) ja Outi Ampuja & Miikka Peltomaa: Huutoja hiljaisuuteen – ihminen ääniympäristössä (2014)), joiden avulla tutkin aihetta. Näiden lisäksi käytän muita kirjallisuus- ja verkkolähteitä. Tutkin opinnäytetyössäni ääniympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja äänien vaikutuksia ihmisiin. Käyn läpi äänimaiseman käsitettä ja sen muodostumista sekä otan selvää, miten siihen vaikutetaan tilasuunnittelun keinoin. Teorian tueksi analysoin kahden valitsemani kohteen äänimaisemia ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Lumous Soundsystem - Moniaistinen kaiutinproduktio
(2024) Timperi, Henri; Lautenbacher, Nathalie; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Lautenbacher, Nathalie
Tässä akustisen, visuaalisen ja haptisen estetiikan maailmaa käsittelevässä opinnäytteessä tutkin muotoilun, käsityön, teknologian, taiteellisen näkemyksen sekä moniaistisen kokemuksen yhdistämistä kaiutinproduktiossa. Lähdekirjallisuus käsittelee erilaisia lähestymistapoja esineiden ja taideteosten suunnitteluun, fyysisesti tarvittavia motorisia taitoja sekä materiaalista ymmärrystä. Tutkielman tutkimuskysymys on, onko mahdollista yhdistää kiinnostavasti hyvää äänentoistoa, veistoksellisia muotoja sekä valaistuksellisia elementtejä puusta valmistettavissa kaiuttimissa. Tutkin mitä taitoja tällaisen suunnittelu- ja valmistushaasteen toteuttaminen vaatii, sekä kuinka yhdistää produktiossa luovasti uutta ja perinteistä osaamista. Tutkin kaiuttimien potentiaalia muunakin kuin pelkkänä äänentoiston välineenä, kuten esimerkiksi niiden kykyä herättää tunteita, ajatuksia sekä parantaa tilan yleistä aistimaisemaa ulkomuotonsa ansiosta. Opinnäytteen produktio-osuuden toteutus koostuu uniikkien puisten kaiuttimien ja äänentoistojärjestelmän suunnittelu- ja valmistusprosessin kuvauksesta ja dokumentoinnista. Produktion suunnittelua ja valmistusta ohjaavat pääteemat ovat äänentoiston ja akustiikan vaatimukset, ääniaaltojen inspiroima moniaistinen konsepti sekä puun ominaisuudet rakennusmateriaalina. Kaiuttimien moniaistisena konseptina on tuoda näkymättömiä ääniaaltoja näkyväksi ja tunnusteltavaksi puisen pinnan muotojen ja valoilla luotujen kuvioiden avulla. Kaiuttimien suunnittelussa ja valmistuksessa on käytetty käsityötä, CAD-mallinnusta, CNC-jyrsintää, 3D-tulostusta sekä audio- ja elektronisia komponentteja. Kaiuttimet ovat suunniteltu kotikäyttöön, ja äänentoistojärjestelmä toimii sekä langattomilla yhteyksillä että kaapeleilla analogisilla ja digitaalisilla signaaleilla. Kehitin perinteisessä kaiutinsuunnittelussa ja -rakennuksessa poikkeavia menetelmiä tämän opinnäytetyön yhteydessä. Näihin kuuluu vanerirungon ja massiivipuurungon joustavalla massalla ja puuliimalla kiinnitetty yhdistelmä sekä kaiuttimen sisään rakennetulla led-valonlähteellä valaistut kaiuttimen pintaan upotetut valokuidut, joilla toteutin graafiset ääniaaltoa kuvaavat valoelementit. Mittaustulosten perusteella kaiuttimien sointi on neutraali, eli ne toistavat musiikin sellaisena kuin pitääkin. Diskantin raakavastemittauksista näkee, että diskantin suuntain toimii halutulla tavalla. Tuloksien valossa kotikuuntelun puitteissa hyvässä äänenlaadussa on onnistuttu erinomaisesti. Tavoitteena oli tehdä kiinnostavat ja ajatuksia herättävät kaiuttimet. Positiivisen ja kiinnostuneen palautteen perusteella tässä subjektiivisessa tavoitteessa on onnistuttu. Valosuunnittelun tavoitteena ollut hillitty tunnelmallista valoa hehkuva graafinen valoelementti toteutui hyvin. Valoelementtien kokonaisuus näyttää erilaiselta päivänvalossa kuin hämärässä, kun valokuidut hohtavat. Tämänkaltainen artesaanitaitoja, suunnittelua ja taiteellista ilmaisua yhdistävä produktio vaatii monipuolisia kädentaitoja ja materiaalien ymmärrystä sekä yhteistyötä eri alojen ammattilaisten kanssa.
Brändien psykologia muotoilun kontekstissa
(2024) Jussila, Katariina; Ahonen, Anssi; Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu; School of Arts, Design and Architecture; Paavilainen, Heidi
Tämän opinnäytteen aiheena on brändeihin liittyvä psykologinen tutkimus muotoilun kontekstissa. Brändeihin liittyvä tutkimus sisältää paljon psykologisia näkökulmia ja yksittäisistä aiheista on olemassa runsaasti tutkimusta. Kuitenkin kokonaisvaltaista tieteellistä kirjallisuutta, joka käsittelisi brändeihin liittyviä psykologisia prosesseja ja elementtejä, on niukasti. Tavoitteenani on luoda kokoava katsaus tähän aiheeseen ja tarkastella aihetta muotoilun näkökulmasta. Aihe kiteytyy tutkimuskysymyksiin: Mitä elementtejä brändien psykologiaan kuuluu? ja Kuinka muotoilija voi hyödyntää brändien psykologian elementtejä? Pyrin vastaamaan näihin kysymyksiin käyttämällä menetelmänä narratiivista kirjallisuuskatsausta. Opinnäytteen aineisto koostui 24 englanninkielisestä vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että brändien psykologia on laaja ja monipuolinen tutkimusalue, jossa korostuu erityisesti brändien ja kuluttajien välinen luottamussuhde. Lisäksi tuloksissa painottui, että visuaaliset ja muut aistilliset tekijät ovat keskeisiä brändin ja kuluttajan välisessä vuorovaikutuksessa. Aineistosta löytyi myös konkreettisia esimerkkejä siitä, miten muotoilupäätökset vaikuttavat kuluttajien näkemyksiin brändistä. Opinnäyte etenee seuraavasti: 1. luku on johdanto, jonka jälkeen 2. luvussa esitän tiiviisti aiheen teoreettisen viitekehyksen määritellen keskeisiä käsitteitä. 3. luvussa käsittelen narratiivista kirjallisuuskatsausta menetelmänä ja esittelen valikoidun lähdekirjallisuuden. 4. luvussa kuvaan kirjallisuuskatsauksen toteutuksen. 5. luvussa esittelen kirjallisuuskatsauksen tulokset. Lopuksi esitän johtopäätökset.

Browse

Recent Submissions