Poikkeaminen rakennusurakan yleisistä sopimusehdoista YSE 1998 ja vakioehtojen asema rakennusurakkasopimuksissa
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Authors
Date
2020
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Yritysjuridiikka
Language
fi
Pages
70
Series
Abstract
Rakennushanke on usein pitkäaikainen, monivaiheinen ja monimutkainen sekä usean osapuolen työsuorituksesta muodostuva kokonaisuus. Suomessa ei ole erityislakia rakennushankkeen toteuttamisella, joten yleisillä sopimusoikeudellisilla periaatteilla on keskeinen rooli urakkasopimuksissa. Keskeisenä normilähteenä rakennusurakkasopimuksissa on kuitenkin rakennusurakan yleiset sopimusehdot. Rakennuttaja- ja urakoitsijajärjestöjen yhteisesti laaditut sopimusehdot YSE 1998 ovat rakennusurakan merkittävimmät yleiset sopimusehdot. Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen uudistamissykli on tyypillisesti ollut n. 10 - 15 vuotta, täten vuonna 1998 voimaan astuneiden ehtojen voidaan katsoa palvelleen poikkeuksellisen pitkään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka tilaajat ja rakennuttajat poikkeavat rakennusurakan yleisistä sopimusehdoista YSE 1998. Lisäksi tarkastellaan poikkeamien esiintyvyyden laajuutta ja vaikutuksia urakoitsijan vastuisiin ja velvollisuuksiin sekä tarkastellaan poikkeamista laajempana ilmiönä. Poikkeavia ehtoja tarkastellaan myös yleisen sopimusoikeuden näkökulmasta. Lisäksi poikkeamista tutkitaan laajempana ilmiönä vakioehtojen toimivuuden näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu yhteensä 58 eri rakennushankkeen urakkasopimuksia ja urakkaohjelmia vuosilta 2015 – 2019. Rakennushankkeet on toteutettu tai tullaan toteuttamaan eri puolilla Suomea, kuitenkin pääpainon ollessa pääkaupunkiseudulla. Hankekoot vaihtelevat muutamasta miljoonasta eurosta useaan kymmeneen miljoonaan euroon. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty yhteistyöyrityksen tietokannasta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että rakennusurakan yleisistä sopimusehdoista poiketaan monin tavoin ja poikkeaminen on erittäin yleistä. Tutkimuksessa havaitut poikkeavat ja täydentävät ehdot ovat luonnollisesti tilaajia suosivia ja ehtojen vaikutukset voivat olla urakoitsijan näkökulmasta taloudellisesti merkittäviä. Tavallisimmin tilaajat poikkeavat seuraavista ehdoista: sopimusasiakirjojen keskinäinen pätevyysjärjestys (13 §), viivästyssakko (18 §), urakoitsijan vakuudet tilaajalle (36 §), viivästyskorko (41 §) ja lisä- ja muutostyöt (43 §, 44 §, 46 §, 47 §, 90 §). Lisäksi urakkasopimuksiin lisätään tilaajien toimesta myös erinäköisiä eettisiä toimintaohjeita ja harmaan talouden torjuntatoimenpiteitä, joiden laiminlyönnistä seuraavat sanktiot voivat olla urakoitsijan näkökulmasta toisinaan hyvinkin yllättäviä ja ankaria. Poikkeaminen voidaan nähdä siinä määrin yleisenä ilmiönä, että vakioehtojen hyödyt eivät toteudu täysmääräisesti. Vaikutukset näkyvät mahdollisesti niin sopimuksien laadintakustannuksien kasvuna kuin sopimusriitojen yleistymisenä. Luonnollisesti urakoitsijoiden hinnoittelussa tulisikin huomioida näiden tekijöiden mahdolliset kustannusvaikutukset ja riskilisät. Sopimusehtojen päivittäminen nykypäivään voisikin palvella tehokkaasti sekä tilaajien että urakoitsijoiden intressejä. Ehtokokoelman päivittämistä lähivuosina voidaankin täten pitää erittäin tarpeellisena.Description
Thesis advisor
Rudanko, MattiKuoppamäki, Petri
Keywords
sopimusoikeus, vakioehdot, YSE 1998, rakennusurakka, urakkasopimus