Evaluation and Control of Emission of the Mankkaa Landfill

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Date
1998
Major/Subject
Vesihuoltotekniikka
Mcode
Yhd-73
Degree programme
Language
fi
Pages
174
Series
Abstract
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia Espoossa sijaitsevan Mankkaan kaatopaikan hajoamisprosessia ja kaatopaikan päästöjä sekä niiden hallintaa. Tavoitteena oli tutkimustulosten perusteella esittää tarvittavia korjaustoimenpiteitä. Kirjallisuusosassa selvitettiin jätemassan hajoamisprosessia ja erityisesti jätteen metaania tuottavaan anaerobiseen hajoamiseen vaikuttavia tekijöitä, kaatopaikkojen pohjavesivaikutuksia sekä kaatopaikan pintatiivisteitä ja tiivisteseiniä. Tutkimusta varten kaatopaikka-alueelle asennettiin pohjaveden havaintoputkia, sademäärämittari ja mittausjärjestely viemäriin johdettavien vesien mittaamiseksi. Vesinäytteitä otettiin kaatopaikan sisäisestä vedestä, viemäriin johdettavista vesistä ja pohjavesistä. Alueella muodostuvia kaatopaikkakaasuja tutkittiin pohjaveden havaintoputkista. Tutkimusjakso alkoi tammikuussa ja päättyi elokuussa 1997. Mankkaan kaatopaikan jätemassan hajoamisprosessin tila vaihtelee kaatopaikan eri osissa. Osa jätetäytöstä on happovaiheessa ja osa stabiilissa metaanivaiheessa. Jätemassan hajoamisprosessia inhiboi tutkimusjaksolla lähinnä kuivuus. Jätemassan hajoamisprosessia olisi mahdollista nopeuttaa suotovettä kierrättämällä ja yhdistämällä siihen mahdollisesti ravinteiden ja mikrobikannan lisäys. Kaatopaikalla muodostuvien suotovesien pitoisuudet eivät ole merkittävästi laskeneet kaatopaikan sulkemisen (1986) jälkeen. Viemäriin johdettavan kuormituksen suuruus vastaa saman kokoisten ja ikäisten kaatopaikkojen aiheuttamaa kuormitusta. Kaatopaikalta johdetaan vesiä viemäriin noin 600 m[3]/d vuosikeskiarvona. Viemäriin johdettavista vesistä merkittävä osa on puhtaita pintavesiä. Kaatopaikan suotovesien keräilyjärjestelmä on puutteellinen. Tästä johtuen kaatopaikan suotovesiä virtaa kaatopaikan itä- ja länsipuolille maan pintakerroksissa savikerrostuman päällä ja niistä aiheutuu kuormitusta Mankkaanpuro-Gräsanojaan. Kaatopaikan suotovesiä virtaa pohjavesiin kaatopaikan länsipuolelle. Kaatopaikan vaikutus pohjavesiin on paikallinen, koska alue ei ole pohjaveden muodostumisaluetta. Kaatopaikan itäpuolella olevilla teollisuustonteilla on selvästi havaittavissa kaatopaikan vaikutus. Tonteilla suoritetuissa pitoisuusmittauksissa havaittiin jopa 60 til.-% metaanipitoisuuksia pohjaveden havaintoputkista mitattuna. Jätetäyttöalueen ulkopuolella ei havaittu kaatopaikkakaasun vaakakulkeutumisia. Mankkaan kaatopaikalla harkittavia kunnostustoimenpiteitä ovat tärkeysjärjestyksessä: suotoveden keräilyn tehostaminen ja viemäriin johdettavien vesien virtaamien mittaaminen, kaatopaikan geotekninen eristäminen itäpuolen teollisuustonteista, kaatopaikan pinnan tiivistäminen, suotoveden kierrätyksen rakentaminen, kaasun keräilyn tehostaminen sekä kaatopaikan sisäisen veden pinnan alentaminen. Kunnostustoimenpiteiden kokonaiskustannukset olisivat noin 13 milj. mk, joka on noin 10 mk kaatopaikalle läjitettyä jätetonnia kohti.
Description
Supervisor
Kiuru, Heikki
Thesis advisor
Pelkonen, Markku
Keywords
kaatopaikka, suotovesi, kaatopaikkakaasu, ainekuormitus, hajoamisprosessi, tarkkailu, pohjaveden saastuminenlandfill, leachate, landfill gas, element loads, degradation, control, groundwater pollution
Other note
Citation