Researcher motivation – Case study of a Finnish research and development organization
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Perustieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
SCI3047
Degree programme
Language
en
Pages
63 + 19
Series
Abstract
Motivation and especially work motivation have been popular and extensively studied topics, but not much attention has been paid to motivation in a research context. To address the knowledge gap, this thesis aims to contribute to the researcher motivation theory by studying motivation in a Finnish research and development organization. This thesis examines motivation from three viewpoints: (1) researchers’ motivation towards research, (2) researchers’ motivation to cooperate with industry, and (3) researchers’ motivation to engage in self-managing research teams. The study is a quantitative case study, and data was collected with a self-administered internet survey. The survey was sent to all of the case organization’s researchers (1318 in total), which resulted into 421 answers. The data from the survey was analyzed using non-parametric methods, such as frequency distribution tables and non-linear principal component analysis (NLPCA). In addition, the influence of researchers’ organizational position (senior, mid, junior, support) and their professional orientation (entrepreneurial vs. traditional) was examined. Finally, a non-linear principal component analysis was performed to discover typical combinations of motivational factors, i.e. different motivational profiles of researchers. The most significant driver behind researcher motivation towards research was helping industry and stakeholders to solve complex problems. Concerning motivation to cooperate with industrial partners, the most important factor was application and exploitation of research results. Finally, the most important reason to join self-managing research teams (substance nodes) was the researcher’s own interest and curiosity towards the substance node’s topic. An interesting finding was that senior researchers had a tendency of giving overall highest importance rates throughout the survey. The main theoretical contribution of this thesis is the development of a refined framework consisting of four different motivational profiles introducing the primary factors behind researcher motivation. These profiles are referred to as (1) personal benefit seeker, (2) industry-oriented problem-solver, (3) knowledge sharer and (4) conventional researcher. The main practical contribution, in turn, is the possibility to use the above-mentioned framework to identify, understand and truly address the motivational needs of researchers with different motivational profiles.Motivaatio ja erityisesti työmotivaatio ovat olleet suosittuja ja laajasti tutkittuja aiheita, mutta motivaatio tutkimusympäristössä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Vastatakseen tähän puutteeseen, tämä työ pyrkii tuottamaan uutta tieteellistä tietoa tutkijamotivaatiosta tutkimalla motivaatiota suomalaisessa tutkimus- ja kehitysorganisaatiossa. Tämä työ tarkastelee motivaatiota kolmesta eri näkökulmasta, jotka ovat (1) tutkijoiden motivaatio tutkimustyötä kohtaan, (2) tutkijoiden motivaatio toimia yhteistyössä teollisuuden kumppaneiden kanssa ja (3) tutkijoiden motivaatio toimia itseohjautuvissa tutkimustiimeissä. Tämä tutkimus on kvantitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin internet-kyselyllä. Kysely lähetettiin kaikille kohdeorganisaation tutkijoille (yht. 1318), mikä tuotti 421 vastausta. Kyselystä saatu data analysoitiin ei-parametristen menetelmien avulla, kuten hyödyntämällä frekvenssijakaumataulukoita ja suorittamalla epälineaarinen pääkomponenttianalyysi (NLPCA). Motivaatiota tarkasteltiin lisäksi tutkijoiden organisatorisen aseman (senior, mid, junior, support) ja ammatillisen suuntautumisen (yrittäjähenkinen vs. perinteinen) kautta. Lopuksi tyypillisiä motivaatiotekijöiden yhdistelmiä, eli tutkijoiden erilaisia motivaatioprofiileja, tarkasteltiin epälineaarisen pääkomponenttianalyysin avulla. Merkittävin tekijä tutkijoiden motivaatiossa tutkimustyötä kohtaan oli teollisuuden ja muiden sidosryhmien auttaminen monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa. Mitä tulee motivaatioon toimia yhteistyössä teollisuuden kumppaneiden kanssa, merkittävin tekijä oli tutkimustulosten hyödyntäminen ja soveltaminen. Tärkein tekijä itseohjautuviin tutkimustiimeihin (substanssinoodeihin) liittymisessä oli puolestaan tutkijan henkilökohtainen mielenkiinto ja tiedonhalu tutkimusaihetta kohtaan. Mielenkiintoinen löydös oli, että senioritutkijat antoivat kauttaaltaan korkeimpia merkittävyysarvioita eri motivaatiotekijöille läpi koko kyselyn. Tämän työn merkittävin kontribuutio motivaatioteoriaan on sen tuottama viitekehys neljästä eri motivaatioprofiilista, jotka tuovat esiin ensisijaisia tekijöitä tutkijamotivaation taustalla. Nämä profiilit ovat (1) henkilökohtaisen edun tavoittelija, (2) teollisuusorientoitunut ongelmanratkaisija, (3) tiedonjakaja ja (4) perinteinen tutkija. Edellä mainitusta viitekehyksestä on lisäksi käytännön hyötyä, sillä se luo yrityksille mahdollisuuden tunnistaa, ymmärtää ja todella keskittyä tutkijoiden eri motivaatioprofiileissa tunnistettuihin keskeisiin tarpeisiin.Description
Supervisor
Giesecke, StinaThesis advisor
Suominen, ArhoJärvenpää, Eila