Strategic alliance between Nordic nanotechnology research centers and a technology transfer company

Abstract

Investments in nanotechnology research and development have increased significantly in Nordic countries in recent years. Investments in the research and the growth of the industry will open new business opportunities for technology transfer companies. The renewed university law obligates universities to improve commercialization of research findings. Many universities find this task challenging, and it seems that many inventions are made in Finland without utilizing the commercial potential involved in the inventions.

This study determined premises for a strategic alliance between Nordic nanotechnology research centers and a private technology transfer company. A survey study was made for 43 research centers in Scandinavian and Baltic countries, which are doing nanotechnology research. In this study, the heads of Finnish research centers were interviewed. It turned out that commercialization of inventions is the area, in which collaboration is the most beneficial between universities and external organizations.

Case studies were used to identify motives for a strategic alliance between universities and a technology transfer company, and to identify improvement areas in commercialization. Five case studies related to commercialization of university based nanotechnology inventions were made. One case was related to commercializing by licensing and three case studies were related to commercializing by establishing a spin off company. One case study was made from a private technology transfer company.

Several motives for a strategic alliance between universities and a technology transfer company could be identified. The most important motives were resource based. Universities lack resources such as funding and business knowledge, and a private technology transfer company can provide the lacking resources. On the other hand universities can provide the technology transfer company a direct access to an investment deal flow.

Several improvement areas related to commercialization could be identified. Universities should increase training and education related to commercialization, universities should change the incentive systems to favour commercialization and universities should focus the research to incorporate industry needs.

Investoinnit nanoteknologian tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat lisääntyneet merkittävästi Pohjoismaissa viimevuosien aikana. Investoinnit tutkimukseen ja alan teollisuuden kasvu avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia teknologiansiirtoyrityksille. Uudistettu yliopistolaki edellyttää yliopistoja kehittämään tutkimustulosten kaupallistamiseen liittyviä toimintoja. Useat yliopistot pitävät tutkimustulosten kaupallistamista haasteellisena tehtävänä ja näyttää siltä, että Suomessa tehdään huomattava määrä keksintöjä joita ei hyödynnetä kaupallisesti.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin edellytyksiä nanoteknologian tutkimuslaitosten ja yksityisen teknologiansiirtoyrityksen väliselle strategiselle allianssille. Esitutkimus suoritettiin kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla. Kyselytutkimus lähetettiin 43:ään tutkimuslaitokseen Pohjois- ja Baltian maissa, jotka tekevät nanoteknologiaan liittyvää tukimusta. Haastattelut suoritettiin suomalaisissa tutkimuslaitoksissa. Esitutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että tutkimustulosten kaupallistaminen on se osa-alue jossa yliopistojen ja ulkopuolisten organisaatioiden välinen yhteistyö olisi hyödyllisintä.

Motiiveja yliopistojen ja teknologiansiirtoyrityksen väliselle strategiselle allianssille etsittiin case-tutkimusten avulla. Case-tutkimuksilla, joita tehtiin viisi kappaletta, pyrittiin löytämään myös tutkimustulosten kaupallistamiseen liittyviä kehitysalueita. Kolme case-tutkimusta liittyvät kaupallistamiseen spin off -yritysten avulla, yksi case-tutkimus liityi kaupallistamiseen lisensioinnin avulla ja yksi case tutkimus tehtiin yksityisestä teknologiansiirtoyrityksestä.

Tutkimuksessa löydettiin useita motiiveita yliopistojen ja teknologiansiirtoyrityksen väliselle strategiselle allianssille. Tärkeimmät motiivit liittyivät resursseihin. Yliopistoilta puuttuu rahoitusta ja liiketoimintaosaamista kaupallistamiseen liittyen, ja teknologian siirtoyritykset pystyvät tarjoamaan kyseisiä resursseja. Toisaalta yliopistot pystyvät tarjoamaan teknologian siirtoyritykselle sijoitusmahdollisuuksia. Tutkimuksessa havaittiin myös useita kaupallistamiseen liittyviä kehityskohteita. Yliopistojen tulisi lisätä kaupallistamiseen liittyvää koulutusta, yliopistojen palkitsemisjärjestelmiä pitäisi muuttaa suosimaan tutkimustulosten kaupallistamista ja yliopistoiden tulisi tehdä tutkimusta joka palvelisi paikallisen teollisuuden tarpeita.