Ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointitarkkuuden parantaminen

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Sähkötekniikan korkeakoulu | Master's thesis
Date
2014-06-16
Department
Major/Subject
Akustiikka ja äänenkäsittely
Mcode
S3004
Degree programme
EST - Elektroniikka ja sähkötekniikka
Language
fi
Pages
87+33
Series
Abstract
Melulle altistuvien ihmisten määrään arviointi on tärkeää meluhaittojen vähentämisen ja meluntorjuntatoimien suunnittelun kannalta. Meluhaittojen arviointia on haitannut, ettei melulle altistuvien määrää eikä niiden vähentämiselle asetettujen tavoitteiden to-teutumista ole kyetty seuraamaan, sillä melulle altistuvien ihmisten määrän arviointiin liittyy epätarkkuutta. Epätarkkuus aiheutuu kahdesta syystä: melutasojen laskennasta ja melulle altistumisen määritelmästä. Henkilö määritellään melulle altistuvaksi jos melutaso tämän asuinpaikassa ylittää melun päiväajan keskiäänitason 55 dB ohjear-von. Melulle altistuvien ihmisten määrän arvioimiseksi on yhdistettävä henkilöiden asuinpaikan sijaintitieto ja melutaso. Tietojen yhdistäminen voidaan tehdä usealla eri menetelmällä ja tarkkuustasolla, jolloin arviot melulle altistuvien ihmisten määrästä vaihtelevat merkittävästi menetelmästä riippuen. Meluntorjuntatoimien huomioon ot-taminen on ollut myös ongelmallista. Tässä diplomityössä tutkittiin Suomessa ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arvioinnin tarkkuutta ja keinoja tarkkuuden parantamiseksi. Työssä arvioitiin henkilön asuinpaikan ja melutason yhdistämiseen käytettävien laskentamenetelmien ja -parametrien vaikutusta melulle altistuvien ihmisten määrään. Lisäksi tarkasteltiin, miten rakentamisessa toteutetut meluntorjuntatoimenpiteet voidaan ottaa huomioon melulle altistuvien määrän arvioinnissa. Työssä havaittiin, että suhteellinen ero eri laskentamenetelmillä ja -parametreilla ar-vioiduissa melulle altistuvien ihmisten määrissä vaihteli tarkasteltavissa kohteissa vä-lillä –72…+119 prosenttia verrattuna nykyiseen arviointimenetelmään. Työssä esite-tyillä uuden rakentamisen osalta sovelletuilla korjauskertoimilla melulle altistuvien ihmisten määrän muutos oli tarkasteltavissa kohteissa –5…–24 prosenttia. Lisäksi työssä esitettiin tarkennuksia nykyiseen paikkatieto-ohjelmalla toteutettavaan tielii-kennemelun laskentamalliin perustuvaan yksinkertaistettuun teoreettiset melualueet -menetelmään sekä esitettiin melulaskentaohjelmalla toteutettava teoreettiset melu-alueet -menetelmä. Tulokset osoittivat, että tieliikenteen melulle altistuvien ihmisten määrää voidaan arvioida luotettavasti teoreettiset melualueet -menetelmällä samalla tarkkuustasolla kuin maastomallipohjaisella melukartoituksella. Työn tulosten perusteella suositeltiin otettavaksi käyttöön erilliset menettelyt valta-kunnallisen ja paikallisen tason melutarkasteluun. Jatkotutkimuksessa tulisi kehittää melutilanteen seurannan tarkkuutta ja eri selvitysten vertailukelpoisuutta siten, että melutilanteessa tapahtuneet muutokset voidaan havaita aiempaa paremmin.

The assessment of the number of people exposed to environmental noise is important for the sake of reducing environmental detriment and planning noise control measures. However, follow-up of the number of people exposed to environmental noise has not been precise since there are inaccuracies in methods of assessing noise exposure. One major factor affecting precision of noise exposure assessment is definition of a person exposed to noise. A person is defined as exposed to noise when equivalent continuous noise level exceeds 55 dB guide value in their place of residence. To assess number of people exposed to noise, noise level and population have to be assigned to place of residence. Extensive variety of GIS-procedures to determine and combine location and noise level information result in varying number of people exposed to noise. This master’s thesis studies accuracy of noise assessment methods. Calculation parameters to define and combine sound level and location information were analysed. The effects of different calculation parameters on the number of people exposed to noise were –72…+119 percent compared to the current calculation method. Also new land use where sound insulation and noise abatement regulations have been taken into account was analysed. If the influence of new land use is corrected with proposed methods, the number of people exposed to noise will decrease by –5…–24 percent. Furthermore, improvements are proposed to current GIS software based simplified theoretical noise zones -method, and also new noise calculation software based simplified method is described. Proposed improvements to theoretical noise zones -methods result in estimates that are closer than before to more accurate digital terrain model based calculations. The results of this study showed that it would be appropriate to develop different methods for national and regional noise exposure assessment, since they require different level of accuracy. The results showed also that it is possible to assess more accurately noise exposure throughout Finland with proposed theoretical noise zones -method. Further research should be done to improve accuracy of monitoring the number of people exposed to noise and to improve comparability between different noise exposure assessment studies.
Description
Supervisor
Välimäki, Vesa
Thesis advisor
Kokkonen, Jarno
Keywords
acoustic noise, acoustics, environmental noise, GIS, geographic information system, noise modelling, theoretical noise zones, akustiikka, melu, melumallinnus, paikkatieto, teoreettiset melualueet, ympäristömelu
Other note
Citation