Arktisia Potentiaaleja - skenaariot ja narratiivit, kohteena Sevettijärvi

Thumbnail Image

Files

master_Kuivalainen_Hanna_2015.pdf (95.58 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
P1 Ark A
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2015

Department

Major/Subject

Yhdyskuntasuunnittelu

Mcode

A-36

Degree programme

Arkkitehtuuri

Language

fi

Pages

105

Series

Abstract

Diplomityössä tutkitaan skenaariotekniikoiden hyödyntämisen etuja ja haittoja yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta. Työssä keskitytään etenkin kommunikatiivisiin sekä skenaarioiden narratiiviseen luonteeseen liittyviin kysymyksiin. Kansalaisten päätöksentekoon osallistumisen lisääntyessä suunnittelija tarvitsee yhä enemmän tarkoituksenmukaisia osallistamisen ja kommunikoinnin työkaluja. Suurella yleisöllä ei usein ole realistisia keinoja hahmottaa suuren mittakaavan projektien tuomia vaikutuksia omaan arkielämään. Skenaariot sopivat perusluonteeltaan komp-leksien systeemien hahmottamiseen, minkä vuoksi niitä on hyödynnetty jonkin verran yhdyskuntasuunnittelussa. Aihetta lähestytään teoriakatsauksen lisäksi oman skenaarioprojektin kautta. Työssä esitetään kolme tulevaisuusnäkymää Inarin kunnassa sijaitsevalle Sevettijärven kylälle vuodelle 2050. Kylä sijaitsee jopa Suomen mittakaavassa erittäin syrjässä Pohjois-Lapissa noin 30 kilometriä Norjan rajalta. Sen asema ja suhteellinen sijainti saattavat kuitenkin muuttua ratkaisevasti tulevaisuudessa tapahtuvien muutoksien seurauksena. Sevettijärvi on myös viimeinen paikka maailmassa, jossa kolttasaamelainen kieli ja kulttuuri ovat vielä kylän arjessa läsnä. Työ on jaettu neljään osaan. Ensimmäisessä osiossa esitetään kylän skenaariot kukin omana narratiivinaan, toisessa osiossa esitellään työssä hyödynnetyt skenaariometodit sekä niihin liittyvää teoriaa, kolmannessa taustoitusosiossa avataan tämän hetken megatrendejä jotka vaikuttivat työn skenaarioihin, ja viimeisessä osiossa esitetään yhteenveto, johtopäätökset sekä aiheita jatko-tutkimukselle. Skenaariotekniikoiden ja narratiivisuuden hyödyntämisessä on tiettyjä selkeitä etuja. Skenaariot auttavat kompleksien systeemien hahmottamisessa, parhaimmillaan ne katalysoivat ihmisissä asennemuutoksen, niiden avulla pystyy tehokkaasti kommunikoimaan monimutkaistakin informaatiota ja ne ovat haluttaessa hyvinkin vuorovaikutteisia metodeja. Lisäksi suunnittelijoiden voisi olla hyödyllistä käyttää narratiivisia keinoja jo suunnittelutyökaluna eikä vasta esimerkiksi selostuksessa. Yksi skenaarioiden tärkeimmistä tehtävistä on avata ihmisten mieltä uusille vaihtoehdoille. Tämä ei toteudu, mikäli rakennetut skenaariot jäävät yksityiskohdiltaan liian yleiselle tasolle, tai jos skenaariot ovat keskenään liian samanlaisia. Skenaarioiden ja narratiivisuuden hyödyntämiseen liittyy edellä mainitun lisäksi muitakin haasteita, jotka pystyy parhaiten selättämään ne tiedosta-malla. Skenaariotekniikat ovat metodeja, joiden soveltaminen vaatii yleensä paljon aikaa, eikä niiden hyödyntäminen ole läheskään kaikissa olosuhteissa tarkoituksenmukaista. Kirjoittajan on aina tärkeä tiedostaa valta-asemansa suhteessa kirjoittamisen kohteeseen. Sataprosenttinen neutraali-us on tuskin koskaan mahdollista, vaikka siihen onkin usein tarkoituksenmukaista pyrkiä.

This Master’s thesis examines the advantages and disadvantages of the use of scenario techniques from the point of view of urban planning. The focus of the thesis is on the communicative and narrative aspects of scenarios. As citizens are increasingly taking part in the public decision making, planners are in need of appropriate tools for communication and participatory planning. The general public rarely has realistic means to grasp the true impacts of a large scale plan on one’s personal everyday life. Scenarios are by nature effective ways of making complex systems into more understandable entities. Therefore they have been used in urban planning to a certain extent. In addition to a review into the existing theory on the subject the topic is approached through a case project. In this project three scenarios were built for the village of Sevettijärvi for the year 2050. The village of approximately 300 inhabitants is situated in a very remote area in Lapland in the municipality of Inari near the Norwegian border. However, its position and relative location might change greatly due to changes that will possibly take place in the future. Sevettijärvi has a majority of Skolt Sami inhabitants and it is the last place in the world where the language and culture of the Skolt Sami are still a part of the everyday life. The thesis is divided into four parts. In the first part each of the three scenarios is presented as its own narrative. The second part includes the methods and theory behind these scenarios. In the third part the contexts and megatrends that affected the scenarios are discussed in more detail. The summary, conclusions and propositions for further research topics are presented in the last part. The use of scenario methods has certain clear advantages. Scenarios help to make complex systems more understandable. They can be used as a catalyst for change in attitudes in human beings and they communicate large amounts of complicated information effectively. They can include plenty of interaction if so wanted. In addition, it might be useful for planners to use narrative scenarios as a tool already in the design process, and not just use them, for example, in the commentary. One of the most important tasks of scenarios is to open people’s minds to new possibilities. That task fails to fulfil if the scenarios are too similar to each other, or if their details are left on a too abstract level. The use of scenarios and narratives also has some other threats and challenges that can be avoided best by acknowledging them. The use of scenario techniques is usually time consuming and they are not appropriate in all planning circumstances. The writer should always acknowledge his position of power in relation to his subject. In most cases it usually serves the cause to seek neutrality though it can probably never be fully achieved.

Description

Supervisor

Lapintie, Kimmo

Thesis advisor

Niskanen, Taru

Keywords

Sevettijärvi, narratiivit, skenaariomenetelmät, yhdyskuntasuunnittelu, osallistaminen, kolttasaamelaiset

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201511205124

Collections

[master] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS