Multidimensional perception of concert hall acoustics - Studies with the loudspeaker orchestra

Abstract

Concert halls and the perception of acoustics have fascinated scientists for over a hundred years. The overall perception is known to consist of such factors as strength, reverberance, definition and envelopment, but the underlying structure of the perceptual space is not well understood. Moreover, an essential aspect of hearing, auditory distance perception, has not been studied closely in concert halls. This dissertation studies the multidimensional perception, preferences and auditory distance perception in concert halls with the loudspeaker orchestra and virtual acoustics.

Auralization, i.e., producing the aural impression of a real or a simulated space, makes it possible to compare the acoustics of different spaces instantaneously, thus avoiding many of the issues present in in situ evaluations. Previous research in Aalto University has developed auralization techniques dedicated for the perceptual studies of concert hall acoustics with symphonic music. The research presented in this dissertation applies these auralizations to study concert hall acoustics with subjective evaluation methods adapted from sensory science and experimental psychology. In addition, a structured way to generate additional anechoic materials for perceptual studies in room acoustics is presented.

The main findings on the multidimensional perception of concert hall acoustics are based on two individual vocabulary profiling (IVP) experiments. While the results show that loudness, reverberance, definition, envelopment, the size of space, balance, bassiness and proximity may all be important aspects of the listening experience, it is suggested that the perceptual differences between concert halls can be explained by only three underlying factors: strength, spatial reverberance, and timbre. Regarding preferences, the results imply that listeners tend to prefer proximate sound image.

Auditory distance perception was studied with two magnitude estimation experiments. The results indicate that there are significant differences between concert halls in how auditory distances vary when moving closer to or further away from the orchestra.

Konserttisalien akustiikka ja akustiikan havaitseminen on kiehtonut tutkijoita jo yli sata vuotta. Kokonaishavainnon tiedetään koostuvan erilaisista tekijöistä, kuten voimakkuudesta, kaiuntaisuudesta, kirkkaudesta ja ympäröivyydestä. Aikaisempien tutkimusten perusteella ei kuitenkaan ole täysin selvää, minkälainen havaintoavaruus havaintojen ja tutkimustulosten taustalla on. Lisäksi yhtä kuulon perusominaisuutta, äänilähteiden etäisyyden havaitsemista, ei ole aikaisemmin tutkittu tarkasti konserttisaleissa. Tämä väitöskirja tutkii moniulotteista kuuntelukokemusta, akustisia preferenssejä ja orkesterin etäisyyden kuulemista konserttisaleissa virtuaaliakustiikan avulla.

Auralisaatiot, eli mitatuista tai mallinnetuista tiloista tuotettavat keinotekoiset ääniympäristöt, tekevät mahdolliseksi konserttisalien vertailun kuunteluhuoneessa. Näitä auralisaatiotekniikoita on kehitetty Aalto-yliopistossa saliakustiikan tutkimusta varten. Tässä väitöstyössä auralisaatioita käytetään sekä moniulotteisen kuuntelukokemuksen että orkesterin etäisyyden kuulemisen tutkimiseen. Näiden tutkimuksien lisäksi esitetään menetelmä, jolla voidaan tuottaa uutta kaiutonta äänimateriaalia auralisaatioita varten käyttäen hyväksi jo olemassa olevia kaiuttomia orkesteriäänityksiä.

Moniulotteista kuuntelukokemusta tutkittiin kahdella kokeella, joissa koehenkilöt vertailivat salien auralisoituja akustiikkoja käyttäen omia, itse tuottamiaan, yksilöllisiä sanastoja. Näiden kokeiden keskeiset tulokset vahvistavat käsitystä kuuntelukokemuksen moniulotteisuudesta, mutta tuovat myös esille havaintotekijöiden väliset yhteydet saleja ja paikkoja vertailtaessa. Vaikka muun muassa äänen voimakkuus, kaiuntaisuus, selkeys, etäisyys, läheisyys, ympäröivyys ja bassoisuus kaikki vaikuttavat kuuntelukokemukseen, voidaan suurin osa havaittavista muutoksista eri salien ja eri paikkojen välillä selittää äänen voimakkuuseroilla ja eroavaisuuksilla spatiaalisessa jälkikaiunnassa sekä äänen sävyssä. Lisäksi tulosten mukaan kuuntelijat vaikuttavat pitävän erityisesti läheisestä äänikuvasta.

Äänen etäisyyden havaitsemista tutkittiin magnitudin estimointi -menetelmällä. Tulokset osoittavat, että orkesterin havaittava etäisyys muuttuu eri tavoin eri saleissa riippuen salien akustiikasta.