Euroopan unionin tuomioistuimen kriteerit liiketoiminnan osalta sijoitustoiminnan arvonlisäverotuksessa
No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Author
Date
2023
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Yritysjuridiikka
Language
fi
Pages
94+6
Series
Abstract
Arvopapereiden myynti on arvonlisäverosta vapautettua toimintaa arvonlisäverodirektiivin (2006/112) artiklan 135(1)(f) ja arvonlisäverolain (1501/1993, AVL) artiklan 42 perusteella. Niistä ei peritä arvonlisäveroa, koska arvopapereiden myyntejä ei katsota osaksi arvonlisäveron soveltamisalaa. Arvonlisäverodirektiivin soveltamisalan kannalta keskeiseen asemaan nousee liiketoiminta. Tämä johtuu siitä, että arvonlisäverovelvollisuus syntyy liiketoiminnan muodossa tapahtuvista tavaroiden ja palveluiden myynneistä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, milloin arvopapereiden myynti katsotaan arvonlisäverodirektiivin artiklan 1 ja 2 sekä arvonlisäverolain artiklan 1 ja 3 mukaiseksi liiketoiminnaksi. Tutkielman päätarkoitus on tutkia niitä Euroopan unionin tuomioistuimen kriteereitä, joiden perusteella se luokittelee yritysten sijoitustoiminnan liiketoiminnaksi. Tutkielma pyrkii myös selvittämään sen, onko EUT:n ratkaisujen perusteella mahdollista tehdä rajanvetoa siitä, milloin EUT katsoo yritysten harjoittaman sijoitustoiminnan liiketoiminnaksi. Tutkielma rajautuu yritysten sijoitusten arvonlisäverokohteluun ja se sisältää myös sijoitus- sekä liiketoiminnan käsitteet. Päähuomio on ajantasaisessa oikeustilan selvittämisessä sekä EUT:n kriteereissä, jolloin se katsoo toiminnan luonteen muuttuvan liiketoiminnaksi sen oikeuskäytännössä. Kaikkea edellä mainittua varten suoritan viisi relevanttia oikeustapausanalyysiä EUT:n tuomioista tutkielman aiheeseen perustuen ja teen niiden pohjalta ristikkäisanalyysiä sijoitustoiminnan määrittelemiseksi arvonlisäverotuksessa. Tutkielmassa tultiin siihen johtopäätökseen, että omistusoikeuden käyttäminen olisi EUT:n liiketoiminnan ylittymisen rajan kannalta elintärkeä kriteeri sille, milloin se näkee jonkin toimen liiketoimintana. EUT perustelee osinkojen arvonlisäverottomuutta aina sillä, että osingot ovat ainoastaan seurausta omistamisesta, eivätkä ne näin ollen kuulu arvonlisäveron soveltamisalaan. EUT:n oikeuskäytännöstä on nähtävissä, että se katsoo omistusoikeuden käytön olevan se raja, jonka täytyy ylittyä, että sijoitustoiminta voitaisiin tulkita liiketoiminnaksi. Osingon ja palvelun suorituksen välillä pitäisi olla suora ja välitön yhteys, jotta osinko edes voisi olla vastiketta kyseisestä palvelusta. Vastikkeelliset luovutukset voidaan nähdä taloudellisen toiminnan koko olemassaolon edellytyksenä ja tässä piilee todennäköisin syy sille, miksi EUT ei pidä pelkkää osakkeiden omistamista taloudellisena toimintana.The sale of securities is a VAT-exempt activity based on Article 135(1)(f) of the VAT Directive (2006/112) and Article 42 of the Value Added Tax Act (1501/1993, AVL). No value added tax is charged on them, because sales of securities are not considered part of the scope of VAT. In terms of the scope of the VAT directive, economic activity plays an important role. This is because the VAT liability arises from the sales of goods and services that take place in the form of economic activity. This thesis examines when the sale of securities is considered economic activity according to Articles 1 and 2 of the VAT Directive and Articles 1 and 3 of the VAT Act. The main purpose of the thesis is to study the criteria of the Court of Justice of the European Union, based on which it classifies the investment activities of companies as economic activity. The study also aims to find out whether, based on the CJEU:s decisions, it is possible to draw a line as to when the CJEU considers the investment activities carried out by companies to be economic activity. The thesis is limited to the VAT treatment of company investments, and it also includes the concepts of investment and economic activity. The focus is on the up-to-date investigation of the legal situation and the CJEU:s criteria, whereby it considers the nature of the activity to be changed to economic activity in its jurisprudence. For all the above, I perform five relevant legal case analyses of CJEU:s judgments based on the topic of the thesis and based on them, I make a cross-analysis to define investment activities in value added tax. The thesis concluded that the use of ownership rights would be a vital criterion for when CJEU sees an activity as an economic activity, in terms of exceeding the limit of economic activity. The CJEU always justifies the VAT exemption of dividends by saying that dividends are only the result of ownership, and therefore do not fall within the scope of VAT. It can be seen from the jurisprudence of the CJEU that it considers the use of ownership rights to be the limit that must be crossed for investment activity to be interpreted as economic activity. There should be a direct and immediate connection between the dividend and the performance of the service, so that the dividend could even be consideration for the service in question. Transfers for consideration can be seen as a prerequisite for the entire existence of an economic activity, and this is the most likely reason why the CJEU does not consider simply owning shares as an economic activity.Description
Thesis advisor
Hokkanen, MarjaKeywords
arvonlisäverotus, EUT, liiketoiminta, sijoitustoiminta
