Fillerimodifioidun sementtipastan notkeuden mittaaminen

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Location:
P1 Ark TKK

Authors

Date

2000

Department

Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto

Major/Subject

Rakennusmateriaalitekniikka

Mcode

Rak-82

Degree programme

Language

fi

Pages

73+5

Series

Abstract

Diplomityön tavoitteena oli tutkia betoniin käytettävien kiviainesten hienoimman (<125 µm) fraktion notkeusvaikutuksia mittaamalla sen vaikutusta sementtipastan notkeuteen ja tutkia eri perusmenetelmillä tuotettujen kiviainesparametrien mahdollisesti erilaisia korrelaatioita eri notkeudenmittausmenetelmiin. Samalla tavoitteena oli selvittää erilaisten sementtipastan notkeudenmittausmenetelmien soveltuvuutta hienoainesten laadun selvittämiseen yksinkertaisemmalla, nopeammalla ja halvemmalla menetelmällä kuin mitä laboratoriossa on mahdollista. Lisäksi tuloksista on välillisesti mahdollista arvioida hienoaineksen vaikutuksia betonin notkeuteen. Työ jakaantui kirjallisuustutkimukseen ja sitä huomattavasti laajempaan laboratoriokoesarjaan. Tutkimus liittyy DI Hanna Järvenpään meneillään olevaan laajaan betonin kiviaineksia käsittelevään väitöskirjatyöhön. Suurelta osin kirjallisuustutkimuksen tavoitteena oli selvittää yleisempien teorioiden avulla sementtipastan, laastin ja betonin notkeusmallien taustaa ja niiden teoreettista pohjaa. Myös yleinen katsaus betonin notkeuden ja työstettävyyden käsitteisiin ja teoreettiseen taustaan kuuluu osana kirjallisuustutkimukseen. Laboratoriokoesarjaan kuului kattava hienojen kiviainesten koesarja ja alun perin kolme erilaista sementtipastan notkeuden mittausmenetelmää. Kiviaineskokeet toteutuivat erittäin hyvin. Kaksi sementtipastan notkeudenmittausmenetelmää, virtausvastusta mittaava FlowCyl-kartiokoe ja CLSM-leviämäkoe, onnistui hyvin, mutta kolmas, Hägermann-leviämäpöytäkoe, osoittautui toimimattomaksi tässä tarkoituksessa. Kokeet tehtiin yhdeksälle eri kiviainekselle. Laboratoriokokeiden tuloksena voitiin todeta, että hienoaineksen rakeisuus mitattuna laserdiffraktiolla ja siitä lasketut parametrit, erityisesti mikrorakeisuusluku H_(f), kuvaavat hienoaineksen notkeusvaikutuksia hyvin. Myös BET-menetelmällä mitattu ominaispinta-ala korreloi hyvin tulosten kanssa. Sen sijaan Zeta-potentiaalilla, tiheydellä ja kiillepitoisuudella ei ollut selkeää yhteyttä saatuihin notkeustuloksiin. Kaksi toteutunutta notkeudenmittausmenetelmää osoittautui yhtä hyviksi. Niiden käytöllä olisi mahdollista osittain korvata mikrorakeisuuden ja ominaispinta-alan mittaukset. Mortsellin mallin avulla laskettu kiviaineksen hienoaineksen maksimivaikutus betonin notkeuteen mitattuna painumana oli noin 8 cm.

Description

Supervisor

Penttala, Vesa

Thesis advisor

Järvenpää, Hanna

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120447383

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK