Representations of corporate relocations: A comparative case of cross-border media
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2020
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Management and International Business (MIB)
Language
en
Pages
120+9
Series
Abstract
Relocations of corporate headquarters are becoming more frequent and symbolic as businesses are slicing their management activities around the world easier than ever before. Meanwhile, value creation relies less and less on the material aspects of location. Thus, it is relevant to explore whether the value of especially a symbolic headquarters to its location is also diminishing. Furthermore, as international relocations of corporate headquarters have not been studied extensively yet, exploring them is academically valuable overall. Moreover, I also investigate the relocation from a political perspective. Interestingly, it has been shown that controversial MNC events can have wider social and societal implications than just the specific issue at hand and have underlying ideologies at play. However, there still exists a research gap in this area. Therefore, in this Master’s thesis, I study the relocation of Nordea’s corporate headquarters from Sweden to Finland in 2017-2019. My research question is: How does the representation of Nordea relocation compare across Finnish and Swedish media? My data set consists of 102 newspaper articles from the newspaper and business magazine of highest circulation in both countries. I conducted a qualitative study through the means of a thematical analysis. I approached the topic from social constructionist views and saw media as an agent, revealing the ideologies, meanings, and values of the nation it represents. The relocation of Nordea’s headquarters offered a rich platform to explore these topics, as it brought up significant uproar in Sweden, while having a much calmer process in Finland. Indeed, the process had a state-wide impact in Sweden and caused financial and reputational harm to Nordea, as the controversial relocation became heavily politicized and had wider societal implications. The media also had an active role as a political influencer in Sweden. In conclusion, the phenomena revealed that the symbolic headquarters was very important and thus, despite the new trend of little physical embeddedness, the symbolic headquarters and its location can still be highly valued by its location. However, in Finland, there was not much appreciation towards the symbolic headquarters or its location, but excitement surfaced in relation to ‘winning’ the headquarters over Sweden. Furthermore, the Finnish media was eager to report and criticize the happenings in Sweden, providing a stark contrast to Sweden, where Finland was hardly mentioned. The vast differences in portraying the relocation and appreciating the symbolic headquarters can be explained by asymmetric power relations caused by national identities as superior (Swedish) and inferior (Finnish), which can be linked to the history of colonization and domination between the two nations (Risberg et al., 2003). Furthermore, the media also had a powerful, political role in raising certain issues while not others, thus also explaining some of the differences. Furthermore, both countries’ media encouraged nationalism and in Sweden, nationalism even trumped a global capitalist ideology, which is in the driver’s seat in western societies.Pääkonttoreiden relokaatiot ovat yleistymässä ja muuttumassa yhä symbolisemmiksi, kun yritykset pilkkovat johtotehtäviään ympäri maailmaa vaivattomammin kuin koskaan ennen. Samanaikaisesti, arvonluonti nojaa yhä vähemmän materiaan. Siksi on tarkoituksenmukaista tutkia, onko symbolisten pääkonttoreiden ja niiden sijaintien merkitys vähenemässä. Lisäksi, koska kansainvälisiä pääkonttoreiden relokaatioita on tutkittu ylipäänsä vähän, niiden tarkastelu on akateemisesti arvokasta. Tutkin relokaatiota myös poliittisesta näkökulmasta. On näytetty, että ristiriitaiset kansainväliset yritysten toimet voivat johtaa laajempiinkin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin seurauksiin, eikä siis voida ajatella, että vaikutukset rajoittuisivat ainoastaan kyseessä olevaan toimeen. Lisäksi on huomattu, että tällaiset toimet voivat kätkeä sisäänsä myös ideologisia kamppailuja. Aihepiirin tutkimusta on vielä kuitenkin tarpeen tehdä, joten tutkin relokaatioprosessia myös poliittisesta perspektiivistä. Täten, tutkin tässä pro gradussa Nordean pääkonttorin muuttoa Ruotista Suomeen 2017-2019 vuosina. Tutkimuskysymykseni on: ”Kuinka Nordean pääkonttorin relokaation kuvailu vertautuu ruotsalaisessa ja suomalaisessa mediassa?” Tutkimusaineistoni koostuu 102 artikkelista uutis- ja businesslehdissä, jotka ovat eniten luettuja molemmissa maissa. Tein kvalitatiivisen tutkimuksen käyttäen temaattista analyysiä. Käytin epistemologiana sosiaalista konstruktionismia ja täten näin median toimijana, joka paljastaa ja muokkaa edustamansa kansan näkemyksiä, ideologioita, merkityksiä ja arvoja. Nordean pääkonttorin relokaatio tarjosi hedelmällisen alustan tarkastella mainitsemiani aiheita, koska se aiheutti merkittävän kokoisen reaktion Ruotsissa, kun taas Suomessa relokaatio ei herättänyt suurtakaan reaktiota. Ruotsissa prosessi vaikutti valtionlaajuisesti ja aiheutti Nordealle taloudellista sekä maineellista harmia, kun relokaatio politisoitiin ja koko yhteiskunta reagoi. Medialla oli myös aktiivinen poliittinen rooli Ruotsissa. Johtopäätös on, että symbolinen pääkonttori oli todella tärkeä ruotsalaisille ja siksi, uudesta trendistä huolimatta, pääkonttori ja sen sijainti voivat olla todella merkittäviä, vaikka pääkonttori nykyisin olisikin lähinnä symbolinen. Suomessa, toisaalta, ei arvostettu symbolista pääkonttoria tai sen sijaintia kovinkaan paljon, mutta innostusta oli havaittavissa siitä syystä, että Suomi ’voitti’ Ruotsin. Suomalainen media oli myös innokas raportoimaan ja kritisoimaan Ruotsin tapahtumia, tarjoten täten suuren kontrasti Ruotsiin, jossa Suomea tuskin mainittiin. Suuret erilaisuuden relokaation kuvailussa ja symbolisen pääkonttorin arvostuksessa voidaan selittää epäsymmetrisellä voimasuhteella, jonka muodostavat kansalliset identiteetit ylempiarvoisena (Ruotsi) ja alempiarvoisena (Suomi). Nämä identiteetit puolestaan voidaan johtaa kolonialistisesta historiasta ja dominaatiosta maiden välillä (Risberg et al., 2003). Lisäksi medialla oli vaikuttava ja poliittinen rooli sen nostaessa tiettyjä asioita keskusteluun, mutta ollen hiljaa toisista. Molempien maiden mediat lisäksi vahvistivat nationalismia, ja Ruotsissa nationalistinen ideologia jopa jätti alleen kapitalismin, joka yleensä on paalupaikalla länsimaisissa yhteiskunnissa.Description
Thesis advisor
Piekkari, RebeccaRitvala, Tiina
Keywords
international relocation, media analysis, MNC, politics, international business
