Changes in private healthcare supply, demand, and service utilisation during the COVID-19 pandemic
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Science |
Doctoral thesis (article-based)
| Defence date: 2024-08-30
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2024
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
102 + app. 54
Series
Aalto University publication series DOCTORAL THESES, 161/2024
Abstract
Pandemics have wide-reaching effects on health service utilisation and diagnostic activity. Health service usage declined markedly during the COVID-19 pandemic across most diagnosis classes, especially those unrelated to the pandemic directly. These changes may potentially introduce pressure on the healthcare system in the future. This thesis analyses how the Finnish private healthcare service utilisation, diagnostic activity, and booking patterns were affected between January 2020 and June 2022 during the COVID-19 pandemic. The study had access to a novel, comprehensive dataset on weekly Finnish private healthcare usage collected from routine electronic medical record data spanning the wide range of health service usage and diagnostic activity. Data from before the COVID-19 pandemic enabled us to create an estimate on the health service utilisation in the hypothetical case without the effect of the pandemic, which was compared to observed time series data. Of the three manuscripts that make up this thesis, one studied nationwide service utilisation, while two focused on the capital region of Uusimaa. The manuscripts covered data from 833 444, 632 466 and 900 572 patients, respectively. We estimated that service utilisation rates for private healthcare usage decreased by one-fourth across different diagnosis classes during the early pandemic. Only some diagnosis classes recovered to pre-pandemic utilisation levels towards the end of the observation period, while some remained at permanently reduced levels. Upper respiratory system-related diseases displayed a notable increase in diagnostic activity during the initial weeks of the pandemic, as well as late in the observation period. We postulate that the decrease in service utilisation was driven by a decrease in service demand, to which supply reacted. Cancellations were a contributing factor to this decrease only during the first weeks of the pandemic, after which disengagement from within the services was passive. Digital services offered a rapidly scaleable service channel to regulate access to healthcare services. We highlight the importance of healthcare providers and policymakers collecting and utilising high-quality, up-to-date data when managing systemic healthcare utilisation shocks such as pandemics.Pandemioilla on laaja-alainen vaikutus terveyspalveluiden käyttöön ja kysyntäkäyttäytymiseen. Terveyspalveluiden käyttö laski merkittävästi COVID-19 -pandemian aikana useimmissa diagnoosiluokissa, erityisesti sellaisissa jotka eivät suoraan liity pandemiaan. Tämä terveyspalveluiden käytön lasku voi aiheuttaa pitkäaikaista rasitusta terveydenhuoltojärjestelmälle pandemian aikana ja sen jälkeen. Tämä väitöskirja analyisoi miten yksityisten terveydenhuollon palveluiden käyttö, tautien diagnosointi sekä ajanvarausten dynamiikka käyttäytyivät Suomessa tammikuun 2020 ja kesäkuun 2022 välillä COVID-19 -pandemian aikana. Tällä tutkimuksella oli pääsy aiemmin julkaisemattomaan ja kattavaan aineistoon suomalaisesta yksityisestä terveydenhuollon käytöstä. Aineisto koostui viikkotasoisesta terveydenhuollon käytön rekisteriaineistosta, joka kattoi laajasti eri diagnoosiluokat sekä terveyspalveluiden käytön. Aineisto ulottui myös pandemiaa edeltävälle ajalle, joka mahdollisti uskottavan ennustemallin luomisen palvelukulutuksesta hypoteettisessa tilanteessa, jossa koronapandemiaa ei olisi tapahtunut. Tätä ennustetta verrattiin palveluiden toteutuneeseen käyttöön. Tämä väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joista yksi tutki palvelukäytön muutosta kansallisesti, kun taas kaksi muuta rajautuivat alueellisesti tarkastelemaan Uusimaan aluetta. Tutkimusten otannat olivat 833 444, 632 466 ja 900 572 potilasta. Arviomme mukaan yksityisten terveyspalveluiden käyttö laski keskimäärin neljänneksellä pandemian alkuvaiheen aikana. Vain osa diagnoosiryhmien palvelukäytöstä palautui tarkastelujakson aikana ennustetulle tasolle, kun taas useat jäivät tarkastelujaksolla pysyvästi oletettua alemmalle tasolle. Ylähengitystietaudeissa tapahtui merkittävää palvelukäytön kasvua välittömästi pandemian alussa sekä tarkastelujakson lopussa. Esitämme, että tämä palvelukäytön lasku oli kysyntävetoista, ja tarjonta reagoi tähän kysynnän laskuun. Peruutuksien vaikutus palvelukäytön laskuun oli merkittävä vain pandemian alussa, jonka jälkeen poistuminen terveyspalveluiden piiristä tapahtui passiivisesti. Digitaaliset palvelut tarjosivat pandemian aikana nopeasti mukautuvan palvelukanavan, joka tasoitti pääsyä terveyspalveluiden piiriin. Korostamme korkealuokkaisen ja ajantasaisen tiedon keräämisen ja hyödyntämisen merkitystä terveydenhuollon tarjoajille sekä päättäjille terveydenhuollon shokkien hallinnassa.Description
Supervising professor
Saarinen, Lauri, Asst. Prof., Aalto University, Department of Industrial Engineering and Management, FinlandThesis advisor
Lillrank, Paul, Prof. Emer., Aalto University, Department of Industrial Engineering and Management, FinlandTaimela, Simo, Docent, University of Helsinki, Finland
Bono, Petri, Docent, University of Helsinki, Finland
Keywords
COVID-19, Cov-SARS-2, health service utilisation, infection epidemiology, health policy, digital health, COVID-19, Cov-SARS-2, terveyspalveluiden käyttö, infektioepidemologia, terveyspolitiikka, digitaalinen terveydenhuolto
Other note
Parts
-
[Publication 1]: Oskar Niemenoja, Ara Taalas, Simo Taimela, Petri Bono, Pentti Huovinen, Sari Riihijärvi. Time series analysis of the incidence of acute upper respiratory tract infections, COVID-19 and the use of antibiotics in Finland during the COVID-19 epidemic: a cohort study of 833 444 patients. BMJ Open, Volume 12, Issue 1, January 2022.
DOI: 10.1136/bmjopen-2020-046490 View at publisher
-
[Publication 2]: Oskar Niemenoja, Antti-Jussi Ämmälä, Sari Riihijärvi, Paul Lillrank, Petri Bono, Simo Taimela. The Impact of COVID-19 on private healthcare service utilisation: time series analysis in the capital region of Finland during 2020-2022. Submitted to BMC Public Health, 2023, Revised 2024.
DOI: 10.1186/s12913-024-10987-0 View at publisher
-
[Publication 3]: Oskar Niemenoja, Antti-Jussi Ämmälä, Sari Riihijärvi, Paul Lillrank, Petri Bono, Simo Taimela. The impact of COVID-19 on healthcare booking and cancellation patterns: time series analysis of private healthcare service utilisation in Finland. BMC Health Services Research, Volume 24, Article number 483, 2024.
DOI: 10.1186/s12913-024-10987-0 View at publisher
