Maan lujuusparametrien määrittäminen kiertotiivistimellä

Thumbnail Image

Files

master_Lainpelto_Vesa_1998.pdf (30.37 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Master's thesis
Location:
P1 Ark Aalto
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

1998

Department

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto

Major/Subject

Pohjarakennus ja maamekaniikka

Mcode

Rak-50

Degree programme

Language

fi

Pages

83

Series

Abstract

Tässä työssä on selvitetty ICT-kiertotiivistyslaitteen soveltuvuutta hiekan kitkakulman määrittämiseen. Lisäksi tutkittiin vesipitoisuuden vaikutusta hiekan kitkakulmaan. Tutkittavia hiekkoja oli kaksi, Ojakkalan hiekka ja Porin hiekka. Hiekkoja tutkittiin ICT-laitteen lisäksi rasialeikkauskokeella, kolmiakselikokeella sekä suoralla leikkauskojeella. Tiivistämisprosessia myöskin mallinnettiin elementtilaskentaohjelmalla. Rasialeikkauskokeissa sekä ICT-laitteella tehdyissä kokeissa käytettiin neljää eri vesipitoisuuden arvoa jotka vaihtelivat nollan ja 6 % välillä. Molemmilla laitteilla kokeet suoritettiin 40, 80 ja 160 kPa:n normaalijännityksillä. Kummallekin hiekalle valittiin yksi kuivairtotiheyden arvo jossa kokeet suoritettiin. Maan sisäisen kitkakulman suuruus riippuu tiiviydestä, raekoosta, raemuodosta, suhteistuneisuudesta, vesipitoisuudesta, käytetystä koetyypistä ja kuormituksen suuruudesta. Tämä huomattiin myös tässä työssä tehdyissä kokeissa. Ojakkalan hiekalle tehtyjen rasialeikkauskokeiden perusteella havaittiin maan sisäisen kitkakulman olevan suurimmillaan optimivesipitoisuudessa. ICT-laitteella tehdyistä kokeista tulokseksi saatu kitkakulma ei suuruudeltaan vastannut rasialeikkauskokeiden perusteella määritettyä kitkakulmaa. Tiivistymisprosessin aikana tapahtuva leikkausmuodonmuutos ei vastaa rasialeikkauskokeessa tapahtuvaa leikkautumista. Tästä johtuen ICT-laitteessa muodonmuutosta vastustava leikkausjännitys ei ole yhtä suuri kuin rasialeikauskokeessa syntyvä leikkausjännitys, näin ollen myös kitkakulma jää alhaisemmaksi. Jatkotutkimuksia hyödyttäviä havaintoja olivat: Kitkakulma kasvaa lineaarisesti tiheyden funktiona, suoralla leikkauskokeella saadaan samaa suuruusluokkaa olevia leikkausjännityksiä kuin ICT-laitteella, elementtilaskentaohjelmalla voidaan mallintaa tiivistämisprosessia.

Description

Supervisor

Vepsäläinen, Pauli

Thesis advisor

Nordenswan, Erik

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120445307

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK