Ohjelmoinnin virheenkorjauksen opetusmenetelmät peruskoulussa
No Thumbnail Available
Files
Kaartokallio_Louna_2023.pdf (478.31 KB) (opens in new window)
Aalto login required (access for Aalto Staff only).
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Perustieteiden korkeakoulu |
Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2023-04-26
Department
Major/Subject
Tietotekniikka
Mcode
SCI3027
Degree programme
Teknistieteellinen kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
30
Series
Abstract
Tässä kandidaatintyössä tutkitaan virheenkorjauksen opetusta peruskouluikäisille lapsille. Virheenkorjaus (engl. debugging) on olennainen taito ohjelmoinnissa, mutta sen opetuksesta ja opetustavoista on suomalaisen opetusjärjestelmän kontekstissa hyvin vähän tutkimustietoa. Työn tavoitteena on selvittää lukijalle, mikä on virheenkorjauksen asema peruskoulun ohjelmoinnin opetuksessa, mitä hyötyjä sen opetuksesta on ja miten virheenkorjausta voidaan opettaa ikätasoisesti eri ikäisille oppilaille. Tutkimus on luonteeltaan kirjallisuuskatsaus eikä sisällä empiiristä aineistoa. Aineistossa tarkastellaan ohjelmoinnin opetusmenetelmiä pääosin suomalaisen opetusjärjestelmän viitekehyksessä, ja virheenkorjauksen opetusta tarkastellaan pääosin ulkomaalaisten tutkimusten kautta, joissa on hyödynnetty opetussuunnitelmassa mainittuja opetusmenetelmiä. Tutkimuksessa selvisi 1.–2. luokka-asteilla keskeisten opetustapojen olevan robotiikka ja leikki, 3.–6. luokka-asteilla graafiset ohjelmointiympäristöt, ja 7.–9. luokka-asteilla tekstipohjaiset ohjelmointiympäristöt. 1.–2. luokka-asteilla yleinen tapa opettaa virheenkorjausta oli antaa oppilaiden tehdä virheitä ohjelmoinnillista ajattelua vaativissa tehtävissä ja yrittää itsenäisesti huomata ja ratkaista kohtaamansa ongelmat. 3.–6. luokka-asteilla opetettiin ohjelmoinnissa keskeisiä konsepteja, kuten while-silmukoita, ja virheenkorjausta opeteltiin pääosin korjaamalla valmiina annettuja virheitä sisältäviä ohjelmia. 7.–9. luokka-asteilla opetettiin virheenkorjausta systemaattisena prosessina, jota opetettiin erillisesti eikä esimerkkien kautta toisin kuin ala-asteella. Opetuksen huomio oli vähemmän siinä, miten virheenkorjausta opitaan omien virheiden kautta, ja enemmän suorassa virheenkorjauksen opetuksessa, jonka avulla oppilaita autettiin ymmärtämään miten erilaisia virhetiloja tulisi lähestyä, hahmottaa ja ratkaista. Virheenkorjauksen on todettu olevan toimiva työkalu uusien ohjelmointikonseptien opettamiseen, ja virheenkorjaustaitojen osaaminen vähentää ohjelmointiin liittyvää turhautumista ja ahdistusta sekä antaa oppilaalle kyvyn ratkaista kohtaamiansa ongelmia itsenäisesti. Ohjelmoinnin tavoitteet on merkitty opetussuunnitelmaan kuitenkin epätarkasti, minkä vuoksi virheenkorjauksen opettaminen jää yksittäisen opettajan vastuulle. Opetus vaihtelee suuresti eri koulujen ja opettajien välillä ja onkin vaikeaa puhua peruskoulun virheenkorjauksen tai ohjelmoinnin opetuksesta yhtenäisenä kokonaisuutena.Description
Supervisor
Savioja, LauriThesis advisor
Malmi, LauriKeywords
ohjelmointi, virheenkorjaus, peruskoulu, opetussuunnitelma