Land Division and Private Road Junctions on Main Roads

Abstract

Maamme pääteillä liikenneväylät on useimmiten rakennettu olemassa olevan kiinteistörakenteen läpi, minkä seurauksena pääteiden varrella on keskimäärin paljon yksityistieliittymiä. Pääteiden varrella oleva kiinteistörakenne muodostuu tietyn alueen kiinteistörungosta eli alueen tie- ja valtaojaverkosta sekä sen varaan rakennetuvasta kiinteistöjen tilussijoituksesta. Yksityistieliittymien tehtävänä on kytkeä maankäyttö päätieverkkoon. Maamme valta- ja kantatiet on pääsääntöisesti rakennettu 1960- ja 1970 - luvuilla. Maaseudun pääteillä ongelmaksi on koettu muun muassa suuri yksityistieliittymien määrä, hidas maatalousliikenne sekä kevyen liikenteen heikko turvallisuustilanne.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten voidaan vähentää paikallisen ja hitaan liikenteen aiheuttamaa häiriötä päätien liikenteelle sekä vähentää yksityistieliittymien määrää. Teoriaosuudessa tarkallaan kiinteistöteknistä ja liikenteellistä kehitystä sekä vanhan yleistielain ja uuden maantielain mukaista käytäntöä. Lisäksi tarkastellaan pääteiden kehittämistarpeita. Empiirisen osion tarkoituksena on kehittää menetelmä kiinteistörakenteellisten tunnuslukujen laskemiseksi ja testata menetelmän käyttökelpoisuutta esimerkkikohteissa. Esimerkkikohteiden perusteella selviää, miten kiinteistörakenne vaikuttaa yksityistieliittymien määrään. Kiinteistörakennetta on parannettu ja samalla vähennetty yksityistieliittymien määrää rakentamalla päätielle rinnakkaistiet Jalasjärven kohteessa, tekemällä alueellinen yksityistiejärjestely Siuntion kohteessa, tekemällä tilusvaihtoja Limingalla ja rakentamalla päätie uuteen paikkaan Luumäellä.

Tutkimuksen mukaan liikenneturvallisuuteen vaikuttavia kiinteistörakenteellisia tekijöitä pääteiden varrella ovat liittymätiheys, liittymis- ja ylitystarve sekä kiinteistörakenteen aiheuttamat häiriöyksiköt. Hyvä kiinteistörakenne pääteiden varrella tarkoittaa mahdollisimman vähäistä liittymien määrää. Tähän päästään muuttamalla kiinteistörakennetta siten, että pääteiden varrella on mahdollisimman vähän tiehen liittyvää tai tien ylittävää paikallista liikennettä. Tutkimuksen mukaan eniten liittymistarvetta päätielle aiheutuu aktiivitilojen paikallisen ja hitaan liikenteen liittymistarpeesta, mitä saadaan yleensä parhaiten vähennettyä rinnakkaistiellä. Tutkimuksen ulkopuolella olevien tilastollisten taajamien osalta rinnakkaistien tarve on todennäköisesti jo pelkän kevyen liikenteen vuoksi tarpeen. Kun aktiivitiloilla on paljon päätien ylittävää liikennettä, tulee rinnakkaistien lisäksi rakentaa eritasoliittymiä tai alikulkuja. Kun päätien varrella on paljon tienvarsiasutusta, saadaan uudella tielinjauksella ohitettua asuinkiinteistöjen aiheuttama häiriö. Vilkkaasti liikennöidyillä pääteillä saadaan liittymävapailla ohituskaistaosuuksilla vähennettyä sekä kiinteistörakenteen aiheuttamaa häiriötä että kohtaamisonnettomuuksia.

Maantielain tavoitteena on turvata toimivat, turvalliset ja kestävää kehitystä tukevat kulkuyhteydet koko maassa. Siinä edellytetään, että yleis- ja tiesuunnitelmassa arvioidaan tien vaikutukset kiinteistörakenteeseen ja maanomistusoloihin. Työssä kehitettyä menetelmää voidaan käyttää nykymuodossa tai tapauskohtaisesti sovellettuna maantielain tarkoittaman kiinteistövaikutusten arvioinnin (KIVA) apuna.