Mitattavaa kauneutta?

dc.contributorAalto Universityen
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributor.advisorEräranta, Susa
dc.contributor.authorTómasson, Mikael
dc.contributor.departmentarkfi
dc.contributor.schoolTaiteiden ja suunnittelun korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Arts, Design and Architectureen
dc.contributor.supervisorHewidy, Hossam
dc.date.accessioned2023-01-29T16:02:33Z
dc.date.available2023-01-29T16:02:33Z
dc.date.issued2022
dc.description.abstractSuomalaisessa arkkitehtuurikeskustelussa ei käytetä usein sanaa ”kaunis,” ja kauneutta konseptina lähestytään usein fenomenologisesta näkökulmasta. Kauneutta voi kuitenkin myös mitallistaa ja tällöin täytyy olla tietoinen, että kauneus nojaa kokemuksena sekä biologisiin, kulttuurisiin että subjektiivisiin syihin. Maisterityössä tutkitaan kerrostalojulkisivun suunnitteluelementtien vaikutusta rakennuksen koettuun kauneuteen. Työssä tutkitaan neljää suunnitteluelementtiä: ikkunalinjauksia, symmetriaa, kultaista leikkausta sekä tyylien vaikutusta edellä mainittujen elementtien kokemiseen. Työssä perehdytään siihen, miten ihmisaivot prosessoivat visuaalista tietoa ja miten ihminen kokee kauneutta neuroesteettisestä näkökulmasta. Tietoja peilataan arkkitehtuurin käsityksiin visuaalisesta kauneudesta ja valikoituihin julkisivun suunnittelun periaatteisiin. Nämä suunnitteluperiaatteet ovat likimääräiseen lukuaisti (en. approximate number system), symmetria, kultainen leikkaus, ikkunalinjaukset sekä julkisivun jaksotus. Lisäksi tutkimusta pohjustetaan ottamalla selvää, millaisia katseenseurantatutkimuksia on arkkitehtuurin alalla ennestään tehty. Tietojen pohjalta luodaan kymmenen esimerkkijulkisivua, joihin reagointia mitataan katseenseuranta- ja kyselytutkimuksella. Tutkimusdatan pohjalta tehdään päätelmiä siitä, millaisia julkisivuja pitäisi luoda, jos niillä tavoitellaan mahdollisimman monia koskettavaa kauneutta. Työn tutkimusosassa 34 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijalle esitettiin kymmenen esimerkkikuvaa umpikorttelin kerrostalon julkisivusta. Heidän pyydettiin valitsemaan kahdesta esimerkkikuvasta kauniimpi julkisivu, ja heidän katsettaan mitattiin Tobii Pro Lab -ohjelmistolla (2021). Katseenseurantakokeen jälkeen koehenkilöt täyttivät kyselykaavakkeen, jossa heiltä kysyttiin mielipidettä julkisivujen ulkonäöstä ja pyydettiin kommentoimaan niitä. Tutkimuksessa havaittiin, että koehenkilöt katsoivat 2,3 kertaa useammin ylimmän ikkunarivin ikkunoita kuin muita ikkunarivejä. Koehenkilöt tarkastivat ikkunalinjauksia enemmän vaakasuuntaan kuin pystysuuntaan. Kaikkein kauneimmaksi julkisivuksi valittiin klassillinen julkisivu, jonka horisontaalisuutta oli korostettu nauhaikkuna-aiheella. Symmetrisiin julkisivuihin reagoimista ei kyetty huomaamaan katseenseurantadatasta, mutta kyselytutkimuksessa kauniimmaksi julkisivuksi valittiin 94% tapauksista symmetrinen julkisivu. Kultaisen leikkauksen mukaan sommiteltuja moderneja julkisivuja katsottiin pidempään kuin muilla mittasuhteilla sommiteltuja julkisivuja – aikaeroa ei huomattu klassisissa julkisivuissa. Koehenkilöt eivät kiinnittäneet erityisen paljon huomiota ornamenttinauhoihin tai pystysuuntaisiin rytmittäviin aiheisiin kuten pilastereihin, mutta nostivat sen sijaan kyselyssä useasti esiin ikkunoiden ulkonäköseikkoja ja koristeita. Vaikka tulokset kuvaavat suomalaisen kontekstin arvoja, niin koetilanne itsessään on toistettavissa eri kulttuurisissa konteksteissa. Tuloksista voidaan päätellä, että Suomessa julkisivujen koetussa kauneudessa korostuvat julkisivun symmetria, kultaisen leikkauksen mukaan sommittelu ja ikkunoiden ulkonäkö erityisesti ylimmässä kerroksessa.fi
dc.description.abstractIn the Finnish architectural discourse, the word ”beauty” is seldomly used, and beauty as a concept is approached from a phenomenological standpoint. Beauty, however, can be quantified and then one must be aware, that experience of beauty draws from biological, cultural, and subjective elements. In this master’s thesis effects of design elements on the perceived beauty in apartment building facades is researched. Four design elements are examined: alignment of windows, symmetry, golden mean and the effect of different styles on the perception of aforementioned elements. How brains process visual data and how humans experience beauty from a neurobiological standpoint are studied in this thesis. This knowledge is mirrored against the perception of visual beauty in architecture and selected principles of facade design. These principles are approximate number system (ANS), symmetry, golden mean, alignment of windows, and punctuation of the facade. In addition, the research is founded on previous eye tracking studies in architecture. Based on these findings ten example facades are created, which are used in an eye-tracking and survey study. Based on the data from these studies, conclusions are made on what should be considered in facade designs, when their beauty for the general people is put to the focus. In the study, 34 students from Turku University of Applied Sciences were shown ten example pictures of apartment building facades. Students were asked to choose the more beautiful facade from two pictures, and their gaze was recorded with Tobii Pro Lab software (2021). After the eye tracking study, participants were asked to fill out a survey, where their opinion was asked about the appearance of different facades and to comment on the appearances. The data shows, that participants looked 2,3 times more often at the uppermost window row than to other rows of windows. The participants looked more at the horizontal than the vertical alignment of windows. The classical facade, with horizontally emphasized ribbon window, was chosen to be the most beautiful facade. From the eye tracking data, no reaction to symmetrical facades could be detected, but in 94% of the cases in the survey, the most beautiful facade was symmetrical. Participants looked longer at modern facades, that were composed with golden mean, than non-golden mean facades – length difference was not observed with classical facades. Participants did not pay particularly much attention to ornamental ribbons or vertical elements, such as pilasters, but in the survey, they often mentioned the appearance of windows and window ornaments. Even though the results reveal the values of the Finnish context, the research design itself can be redone in other cultural contexts. The findings suggest that, when aiming for beautiful facades in Finland, one should invest in symmetry, composing with golden mean and appearance of windows especially in the uppermost storey.en
dc.format.extent160+7
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/119204
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-202301291553
dc.language.isofien
dc.programmeArkkitehtuurin maisteriohjelmafi
dc.programme.majorfi
dc.subject.keywordkauneus arkkitehtuurissafi
dc.subject.keywordarkkitehtoniset muuttujatfi
dc.subject.keywordkatseenseurantafi
dc.subject.keywordjulkisivuratkaisutfi
dc.subject.keywordklassinen arkkitehtuurifi
dc.subject.keywordneuroestetiikkafi
dc.subject.keywordsymmetriafi
dc.subject.keywordkultainen leikkausfi
dc.titleMitattavaa kauneutta?fi
dc.titleMeasurable beauty?en
dc.typeG2 Pro gradu, diplomityöfi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotMaisterin opinnäytefi
local.aalto.electroniconlyyes
local.aalto.openaccessyes
Files
Original bundle
Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
master_Tómasson_Mikael_2022.pdf
Size:
16.52 MB
Format:
Adobe Portable Document Format