Helsinki metropolitan area green infrastructure plan 2050

Thumbnail Image

Files

master_Holmila_Leena_2018.pdf (48.29 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
P1 Ark A
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2018

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

en

Pages

134

Series

Abstract

The thesis studies the ‘green infrastructure’ of the Helsinki Metropolitan Area. Green infrastructure refers to the strategically planned network of green and blue structure. The aim of the thesis is to present principles for a common Green Infrastructure Plan of Helsinki Metropolitan Area that would be more precise than the Regional Land Use Plan for Helsinki-Uusimaa but more general than the individual masterplans of the cities. In this thesis, the existing green infrastructure of Helsinki Metropolitan Area and its quality is assessed by following criteria: 1) ecosystem services supply, i.e. benefits of nature to people, 2) biodiversity and 3) green structure connectivity, i.e. how well larger green areas are connected to each other. In addition, the future green infrastructure quality is affected by ecosystem services demand i.e. where the people are located compared to ecosystem services supply, and by future challenges like climate change and planned land use changes. Existing location-based data was used as a key assessment material, and it was reclassified according to the need based on the criteria defined in the thesis. In the thesis, the core of the Helsinki Metropolitan Area green infrastructure consists of both green areas that belong to the best 20% based on ecosystem services supply and / or biodiversity and green connections connecting the areas to each other. By comparing the defined top 20% green infrastructure to the Helsinki Metropolitan Area planned land use, it was discovered that while the masterplans of the cities mainly recognise the top 20% Helsinki Metropolitan Area green infrastructure, some conflicts also emerge. In this thesis, the main discovered challenges of the Helsinki Metropolitan Area green infrastructure are the presently poor green quality within built-up areas, connectivity together with future planned large land-use changes, densification along green fingers / areas, increasing ES demand i.e. pressure on the green, increasing rainfall and the rise of sea level caused by climate change. As a conclusion, the thesis proposes a common green infrastructure plan for the Helsinki Metropolitan Area. Possible elaborating strategies are also discussed. Green infrastructure is in the key position both in cities’ adaptation to climate change and in securing resilience, i.e. ability to act under changing conditions. Mainstreaming the concepts of green infrastructure, ecosystem services and biodiversity might help in fitting land use development interests together with GI challenges in a sustainable way. The green infrastructure of the Helsinki Metropolitan Area should be understood as a whole, and it should be planned in cooperation with the cities, developers and citizens, regardless of the administrative boundaries.

Diplomityö tarkastelee Helsingin metropolialueen ’vihreää infrastruktuuria’. Vihreällä infrastruktuurilla tarkoitetaan viher- ja sinirakenteen muodostamaa verkostoa, jota suunnitellaan strategisesti. Työn tavoitteena on esittää periaatteet Helsingin metropolialueen yhteiselle vihreä infrastruktuurisuunnitelmalle, joka olisi Uudenmaan maakuntakaavaa tarkempi, mutta yksittäisen kaupungin yleiskaavaa yleispiirteisempi. Työssä arvioidaan Helsingin metropolialueen tämänhetkistä vihreää infrastruktuuria ja sen laatua seuraavilla kriteereillä: 1) ekosysteemipalveluiden, eli luonnon ihmiselle tuottamien hyötyjen, tarjonta, 2) luonnon monimuotoisuus ja 3) viherrakenteen kytkeytyvyys, eli kuinka hyvin suuremmat viheralueet liittyvät toisiinsa. Tulevaisuuden vihreän infrastruktuuriin laatuun vaikuttavat edellä mainittujen lisäksi ekosysteemipalveluiden kysyntä, eli kuinka ihmiset sijoittuvat suhteessa ekosysteemipalveluiden tarjontaan nähden, sekä tulevaisuuden haasteet, kuten ilmastonmuutos ja suunnitellut maankäytön muutokset. Keskeisenä arviointiaineistona hyödynnettiin olemassa olevia paikkatietopohjaisia aineistoja, joita uudelleen luokiteltiin tarpeen mukaan työssä määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Työssä Helsingin metropolialueen vihreän infrastruktuurin ydin muodostuu ekosysteemipalveluiden tarjonnan ja / tai luonnon monimuotoisuuden kannalta parhaaseen 20 % kuuluvista alueista sekä alueet toisiinsa yhdistävät viheryhteyksistä. Vertaamalla määritettyä parasta 20 % vihreää infrastruktuuria suunniteltuun Helsingin metropolialueen maankäyttöön havaittiin, että kaupunkien yleiskaavoissa on pääosin tunnistettu Helsingin metropolialueen paras 20 % vihreä infrastruktuuri, mutta myös joitakin konflikteja esiintyy. Työssä havaitut Helsingin metropolialueen vihreän infrastruktuurin päähaasteet ovat olemassa olevan vihreän infrastruktuurin heikko laatu rakennetuilla alueilla, kytkeytyvyys sekä tulevaisuuden suunnitellut suuret maankäyttömuutokset, tiivistäminen vihersormien / -alueiden reunalla, ekosysteemipalveluiden kasvava kysyntä, eli viheralueiden käyttöpaine sekä ilmastonmuutoksesta seuraava sademäärien lisääntyminen ja merenpinnan nousu. Johtopäätöksenä työssä esitetään Helsingin metropolialueelle yhteistä vihreän infrastruktuurin suunnitelmaa sekä pohditaan mahdollisia toteuttamisstrategioita. Vihreä infrastruktuuri on avainasemassa kaupunkien sopeutumisessa ilmastonmuutokseen sekä resilienssin, eli kyvyn toimia muuttuvissa olosuhteissa, turvaamisessa. Vihreä infrastruktuuri-, ekosysteemipalvelu- ja luonnon monimuotoisuus – käsitteiden valtavirtaistaminen voisi auttaa maankäytön kehittämisintressien ja vihreän infrastruktuurin haasteiden yhteensovittamisessa kestävällä tavalla. Helsingin metropolialueen vihreä infrastruktuuri tulisi ymmärtää kokonaisuutena ja sitä tulisi suunnitella kaupunkien, kehittäjien ja kansalaisten yhteistyönä hallinnollisista rajoista riippumatta.

Description

Supervisor

Galan, Juanjo

Thesis advisor

Galan, Juanjo

Keywords

green infrastructure, ecosystem services, biodiversity, land use planning, landscape planning, spatial information, Helsinki metropolitan area

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201805312824

Collections

[master] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS