Operation of a fuel cell system in a building

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorTuomaala, Pekka
dc.contributor.authorVesanen, Teemu
dc.contributor.departmentAutomaatio- ja systeemitekniikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorHalme, Aarne
dc.date.accessioned2020-12-04T19:36:40Z
dc.date.available2020-12-04T19:36:40Z
dc.date.issued2005
dc.description.abstractSähkön hinnan kohoaminen ja sähköverkkojen ongelmat ovat saaneet paljon tilaa lehtien palstoilla viime aikoina. Tämän seurauksena monet pohtivat hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksia. Olisiko esimerkiksi polttokennoilla mahdollista päästä omavaraiseksi sähkön- ja lämmöntuoton suhteen? Joitakin polttokennojärjestelmiä on saatu jo markkinoillekin, mutta niiden mahdollisuuksista rakennuksen energiajärjestelmänä tiedetään varsin vähän. Luonteva ratkaisu ongelmaan on simuloiminen tietokoneella, mutta toistaiseksi polttokennojen simulointimallit ovat keskittyneet lähinnä materiaali- ja tuotekehitykseen, jossa aika-askeleet ovat lyhyitä ja mallit raskaita. Koko vuoden kestäviin rakennussimulointeihin ne eivät sovellu. Diplomityössä on toteutettu riittävän yksinkertainen kiinteäoksidipolttokennon (SOFC) malli, joka on liitetty kaupalliseen IDA-ICE rakennussimulointiohjelmaan. Malli koostuu IDA-ICE:een liittyvästä järjestelmämallista, sekä tarkemmasta kennomallista. Järjestelmämalli perustuu polynomiyhtälöihin, joiden kertoimet saadaan kennomallista. Lisäksi työssä on tarkasteltu eri polttokennotyyppejä, polttokennon ympärille rakentuvia järjestelmiä, sekä polttokennon soveltuvuutta yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon rakennuksessa. Polttokennotyypit määritetään käytetyn elektrolyytin mukaan. Osa elektrolyyteistä toimii alle sadan asteen lämpötilassa, toiset vaativat lähes tuhatta astetta. Tässä työssä mallinnettu kiinteäoksidipolttokenno kuuluu korkean lämpötilan kennoihin, joten järjestelmienkin esittelyssä pääpaino on niissä. Mukaan tarvitaan itse polttokennon lisäksi polttoaineen, ilman, lämmön, veden ja sähkön hallitusta virtauksesta vastaavat järjestelmät, sekä niiden yhteistoimintaa koordinoiva ohjaus- ja säätöjärjestelmä. Korkea lämpötila on eduksi monessa asiassa: polttoainevalikoima on laajempi ja ympäristön ja pakokaasun suuren lämpötilaeron ansiosta lämmön hyödyntäminen on helppoa. Työn lopussa on esitelty kaksi toteutetulla mallilla tehtyä simulointia ja luotu niiden perusteella yleiskuva polttokennon toiminnasta rakennuksessa.fi
dc.format.extent72 s. + liitt. 20 s.
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/92888
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120451723
dc.language.isofien
dc.programme.majorAutomaatiotekniikkafi
dc.programme.mcodeAS-84fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordfuel cellen
dc.subject.keywordpolttokennofi
dc.subject.keywordfuel cell systemen
dc.subject.keywordpolttokennojärjestelmäfi
dc.subject.keywordfuel cell modelen
dc.subject.keywordpolttokennomallifi
dc.subject.keywordIDA-ICEen
dc.subject.keywordIDA-ICEfi
dc.subject.keywordnmfen
dc.subject.keywordnmffi
dc.titleOperation of a fuel cell system in a buildingen
dc.titlePolttokennojärjestelmän toiminta rakennuksessafi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_13429
local.aalto.idinssi29118
local.aalto.inssiarchivenr6573
local.aalto.inssilocationP1 Ark TKK
local.aalto.openaccessno

Files