A societal perspective on international water conflicts in Central Asia - Tracking national rationales and prospects for succesful cooperation

Abstract

Central Asia forms one of the most multifaceted regions in the world in terms of trans boundary water management. International disagreements on water resources concern water allocations and control rather than water scarcity or ecological concerns. The region constitutes a tinderbox for potential conflicts on the governance of trans boundary waters. Therefore, to understand the international water-related conflicts in the region, one must especially consider societal and inter-societal aspects in addition to water as a resource.

This study examines national rationales considering international water issues and seeks prospects for successful international cooperation in Central Asia, based on the integration of the societal-and environmental perspectives. The study examines this socio-environmental whole by an indicator analysis and provides discussions based on a literature review.

Consequently, societal development, especially moving forward from primarily agricultural economy, would decrease both the political importance and actual demand for water for irrigation. This would enable more room for negotiations on water issues and decrease overall water demand closer to sustainable levels. Thus, international water conflicts are not only related to water, energy and agriculture nexus, but also to power politics and, especially, to national structural socio-economic development. Furthermore, the study concludes that hydro power construction in upstream countries would enable more sufficient water releases for both irrigation and energy production. Thus, it would benefit the whole region if the downstream countries participated in upstream water infrastructure projects as active stakeholders.

Keski-Aasia on kansalliset rajat ylittävien vesistöjen vedenhallinnan näkökulmasta yksi maailman monitahoisimmista alueista. Alueen kiistat liittyvät pikemminkin vesivarojen sääntelyyn ja hallintaoikeuksiin kuin veden niukkuuteen tai ekologisiin ongelmiin. Keski-Aasiaa voidaankin kuvailla vesivarojen suhteen konfliktiherkäksi alueeksi. Ymmärtääksemme näitä kansainvälisiä vesikysymyksiä, vesivarojen lisäksi on tarkasteltava myös alueen yhteiskuntien rakennetta ja valtioiden välisiä suhteita.

Tämä työ perustuu yhteiskunnan ja ympäristön muodostaman kokonaisuuden tarkasteluun tutkiessaan vesiongelmien kansallisia vaikuttimia ja mahdollisuuksia toimivaan kansainväliseen yhteistyöhön. Tutkimus tarkastelee tätä kokonaisuutta indikaattorianalyysin ja kirjallisuuteen perustuvien keskustelujen avulla.

Tutkimuksessa selviää, että yhteiskunnallinen kehitys ja siirtyminen maanviljelystä teollis- ja palvelupainotteisille aloille voisi vähentää sekä veden poliittista painoarvoa, että sen käyttöä kastelussa. Tämä tuottaisi enemmän neuvotteluedellytyksiä vesivarojen käytön kohdentamisesta maiden välillä ja vähentäisi kokonaisvedentarvetta, jolloin alueellinen vedenkäyttö vähenisi lähemmäs kestävää tasoa. Kansainvälisiä vesikysymyksiä tulisikin tarkastella veden, energian ja maatalouden yhteyksien tutkimisen lisäksi laajemmin liittyen alueen valtapoliittisiin suhteisiin ja etenkin kansalliseen rakenteelliseen, yhteiskunnallis-taloudelliseen kehitykseen. Myös uusien vesivoimalaitosten rakentaminen suurimpien jokien yläjuoksulla mahdollistaisi tehokkaamman vedenkäytön sekä kasteluun että vesivoiman tuotantoon. Tämä hyödyttäisi koko aluetta, mikäli alajuoksun valtiot olisivat mukana rakennushankkeissa osakkaina.