Voimalinjakäytävien tilankäyttö pääkaupunkiseudulla
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2021
Department
Major/Subject
Maisema-arkkitehtuuri
Mcode
Degree programme
Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
40
Series
Abstract
Tässä opinnäytetyössä selvitetään, minkälaista voimalinjakäytävien tilankäyttö on ollut pääkaupunkiseudulla sinä aikana, kun Suomessa on tuotettu, siirretty ja jaettu sähköä eli 1890-luvulta alkaen. Aiemmin suurimmat voimalinjat on kaavoitettu alueille, jotka eivät ole asutuksen keskellä, vaan enemmänkin kaupungin takapihalla. Nykytrendi on se, että olemassa oleva kaupunkirakenne tiivistyy ja samalla ydinkaupunki laajenee, jolloin maankäytön tehokkaalle hyödyntämiselle kohdistuu paineita. Voimalinjat ovat jääneet rakennusten keskelle. Näin ollen voimalinjakäytävien potentiaalia täytyy pohtia uudelleen. Tiheään rakennetussa ympäristössä energiainfrastruktuurin suunnitteleminen ja sijoittelu on vaativaa. Pääkaupunkiseutu tarvitsee kuitenkin toimiakseen yhä enemmän energiaa, sillä asukasmäärä ja työmatkaliikenne kasvavat. Ympäristö luo monenlaisia puitteita sekä rajoituksia voimalinjoille ja niiden siirtämiselle, joita ovat esimerkiksi tieverkosto, rakennukset, vesijohdot, luonnonsuojelualueet ja historiallisesti arvokkaat alueet. Voimalinjat ovat usein ne, jotka väistävät, mutta mitä tiiviimmäksi kaupunki on muodostunut, sitä haasteellisempaa uusien linjausten suorittaminen on. Rakentamisen näkökulmasta voimalinjojen vaatima tila voi tiivistyvässä kaupungissa olla välitilaa tai joutomaata. Maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta tila voidaan nähdä hyödyllisenä väljyytenä tiivistyvässä kaupunkirakenteessa, jossa tilaa viheralueille on yhä vähemmän. Voimalinjakäytäviä voisikin käyttää hyödyllisemmin viher- ja virkistysalueena ja lisätä niiden avulla muun muassa biodiversiteettiä. Voimalinjojen huoltamiseen liittyvät lait ja säädökset keskittyvät siihen, että kasvillisuus täytyy pitää tarpeeksi matalana, ja huoltaa niin että sähkönsiirtoverkosto ei vaurioitu. Olemassa olevissa voimalinjakäytävissä voi kuitenkin olla paljon käyttämätöntä potentiaalia rajoitusten raameissa. Voimalinjakäytävät voivatkin tiivistymisen myötä nousta uuteen arvoonsa, sillä niitä voidaan aktiivisesti ja viisaasti hyödyntää varaamalla ne esimerkiksi niityiksi tai paahdeympäristöiksi ja näin ollen kehittää kaupunkiekologiaa ja monimuotoisuutta. Aihe on merkittävä, sillä voimalinjat vievät paljon tilaa kaupungista. Pääkaupunkiseudun tiivistyessä on mietittävä, miten voimalinjat sijoittuvat nykyiseen ympäristöön verrattuna siihen, minkälaiseen ympäristöön ne aikoinaan kaavoitettiin. Kun aiemmin voimalinjat muodostivat puuttomia ja matalakasvuisia käytäviä metsään, niin nykypäivänä ne ovatkin käytäviä, joissa kasvillisuutta on rakennusten välissä.Description
Supervisor
Hautamäki, RanjaThesis advisor
Muhonen, MatleenaKeywords
voimalinja, voimalinjakäytävä, sähkönsiirtoinfrastruktuuri, viherkäytävä, pääkaupunkiseutu, maisema-arkkitehtuuri