Kaikkee sitä oppii kun unohtaa. Poeettiset tekstit kasvatuksellisen ja pedagogisen tiedon lähteenä.

dc.contributorAalto Universityen
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributor.advisorRastas, Marja
dc.contributor.authorPaukkunen, Sini
dc.contributor.departmentartmedfi
dc.contributor.schoolTaiteiden ja suunnittelun korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Arts, Design and Architectureen
dc.contributor.supervisorSederholm, Helena
dc.date.accessioned2023-12-03T20:11:24Z
dc.date.available2023-12-03T20:11:24Z
dc.date.issued2023
dc.description.abstractOpinnäytteessä tutkitaan sitä, minkälaista pedagogista ja kasvatuksellista tietoa voi syntyä poeettisen tekstin kautta. Opinnäytteessä pyritään selvittämään, miten tiedon tuottaminen poeettisia tekstejä kirjoittamalla vaikuttaa kasvatusajatteluun. Työssä selvitetään miten poeettisia, tai ylipäätään kaunokirjallisia tekstejä, voisi hyödyntää kasvatuksen kentällä. Poeettisten tekstien kirjoittamisen prosessia sekä valmiita tekstejä tutkimalla tekijä pyrkii kirkastamaan omaa kasvatusajatteluaan. Opinnäyte koostuu sekä tieteellisestä tekstistä että tekijän kirjoittamista poeettisista teksteistä, jotka käsittelevät kasvattamisen ja kasvamisen teemoja. Kirjoittaminen toimii opinnäytteessä ajattelun välineenä, tiedon esiin tuojana. Poeettisten tekstien kirjoittamista lähestytään työssä intuitiivisesti. Tutkimusotteeltaan opinnäyte on autoetnografinen. Poeettiset tekstit osoittautuvat opinnäytteessä väyläksi päästä kiinni merkittäviin kasvattajuutta ajaviin arvoihin. Autoetnografia mahdollisti tekijän oman itsensä käyttämisen tiedonlähteenä, mikä oli oleellista kasvatusarvojen kirkastumisen kannalta. Tutkimusprosessissa poeettisten tekstien rinnalle oleelliseksi nousi niiden kirjoittamisen prosessi. Opinnäyteprosessissa ilmeni, että tekstit syntyvät empatian kautta ja perustuvat sitä kautta pyrkimykseen asettua ja ymmärtää toisen asemaa. Tutkimusprosessi osoitti miten sekä luovassa poeettisten tekstien kirjoittamisen prosessissa että poeettisten tekstien kautta tekijälle kirkastuneissa hyvän kasvattajuuden tärkeimmissä ydinosissa, on sisällöiltään paljon samaa: esimerkiksi leikkiä, empatiaa, reflektointia, intuitiivisuutta ja kokemuksellisuutta. Sekä hyvä kasvattajuus että poeettisten tekstien kirjoittaminen ovat opinnäytteen mukaan luovia kanssaelämisen prosesseja. Poeettisten tekstien kirjoittaminen oli myös väylä ei-tietämisen kautta saatavaan tietoon. Poeettisten tekstien kirjoittaminen toi näkyviin tietoa, joka muuten olisi saattanut jäädä vain ajatuksiksi, ikään kuin piiloon. Opinnäyte ehdottaa, että vapaamuotoinen poeettisten tekstien kirjoittaminen sekä niiden tutkiminen ja tulkitseminen voi toimia kasvattajan reflektiivisen työskentelyn välineenä oman kasvatustyön tueksi.fi
dc.description.abstractThe thesis is researching what kind of pedagogical and educational knowledge can emerge through poetic text. The aim is to research how the production of knowledge through writing poetic text is affecting the writers’ educational thinking. The thesis explores how poetic texts, or literature texts in general, could be used in the field of education. By examining the process of writing poetic texts and the finished texts themselves the author is aiming to clarify her own educational thinking. The thesis consists of academic text and several poetic texts that are written by the author. They both address the themes of growing and being an educator. The writing of poetic text is approached intuitively. The approach of the research is autoethnographic. Poetic text proved to be a gateway to access important values that drive the author’s educative process. Autoethnography allowed the author to use self as a source of information which was essential in the process of clarifying educational values. As a part of the research process the process of writing the poetic text became essential alongside the poetic texts themselves. The thesis revealed that the texts are created through empathy and are thus based on an attempt to position and understand the position of the other. The research process showed how both the creative process of writing poetic text and the core elements of good pedagogy have much in common: for example play, empathy, process of reflection, intuition and experientialism. According to the thesis both good pedagogy and the writing of poetic texts are creative processes that are done in coexistance with others. Writing poetic text was also a way to gain knowledge through not-knowing and to produce information that might have otherwise remained hidden only as immaterialized thoughts. The thesis suggests that free-form writing of poetic texts and their exploration and interpretation can be a reflective tool for educator to support their educational work.en
dc.format.extent79
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/124697
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-202312037027
dc.language.isofien
dc.programmeArt Educationfi
dc.subject.keywordpoeettinen tekstifi
dc.subject.keywordkasvatusajattelufi
dc.subject.keywordkasvatusalafi
dc.subject.keywordhyvä kasvattajuusfi
dc.subject.keywordpedagoginen rakkausfi
dc.subject.keywordkanssaeläminenfi
dc.subject.keywordautoetnografinen tutkimusfi
dc.titleKaikkee sitä oppii kun unohtaa. Poeettiset tekstit kasvatuksellisen ja pedagogisen tiedon lähteenä.fi
dc.titleAll the things you learn by forgetting. Poetic texts as a source of educational and pedagogical knowledge.en
dc.typeG2 Pro gradu, diplomityöfi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotMaisterin opinnäytefi
local.aalto.electroniconlyyes
local.aalto.openaccessyes

Files

Original bundle

Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
master_Paukkunen_Sini_2023.pdf
Size:
1.65 MB
Format:
Adobe Portable Document Format