Death is life: How regenerative thinking can revolutionize Western end of life practices, and how cellulose can contribute to the change
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
P1 OPINNÄYTTEET D 2017 Casalegno
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2017
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
127
Series
Abstract
Death is tied up deeply into personal lives and believes but also into communities, traditions, and places. Post-mortem products and practices develop over time and vary in different cultures and religions. As societies change, so does the opinions and attitudes in relation to how we treat the dead. What is acceptable and appropriate today, may not be it in the future. In this study, death is approached from living systems point of a view supported by a feminist environmental philosopher Val Plumwood’s writings. The research also utilizes Bill Reed’s theory of regenerative design and writings of regenerative development. The approach is tempted to be kept neutral from spiritual and religious views, even though religious topics are discussed. The chosen viewpoint of investigating human death may be found objectionable and offensive but it is not an intention of this research. The history and development of the current Western world human remain related practices are first investigated and explained. The industrial revolution and the related mass migration from rural to urban areas affected the death related traditions in different ways, especially in the West, where death became a taboo. The thesis questions the sustainability of today’s Western end of life products and practices. It argues that conventional burial and cremation are both destructive to the earth. It also claims, that in the Western culture, death is not seen as part of a circulation of life and that the culture, in general, denies death. The coffins are purposely designed, and placed deep into the soil, to protect the bodies from a natural decay. As a growing popular alternative, bodies are cremated, so that the connection with other living is entirely prevented and barely anything else than toxins and emissions is left. There is a demand for more sustainable mortuary options. After investigating current Western practices, the literature review introduces some innovations and sustainable alternatives. Additionally, with less emphasis, the research connects cellulose with death. As one of the goals, cellulose and its possibilities in relation to death are explored through visionary concept ideas. Cellulose is understood as a super material and crucial in the survival of the humans towards and through Anthropocene. Literature review investigates Finland as a case through a questionnaire, local death related newspaper articles and a bio-economy strategy of Finland. The study demonstrates some challenges of the current system and suggests ideas and improvements. Finland is seen as a safe and ideal democracy to develop regenerative practices, even death related movements. The unobvious goal of the work is to unleash the taboo of death, think and talk about it and step out of the personal comfort zone. The thesis can act as a source and inspiration for further research and development and help policy and decision makers in planning regenerative futures.Kuolema kietoutuu syvälle henkilökohtaiseen elämään ja uskomuksiin, mutta se on myös osa yhteisöä, tapakulttuuria ja sidoksissa paikkaan. Kuolemaan liittyvät käytännöt kehittyvät ajan myötä ja vaihtelevat eri kulttuureissa ja uskonnoissa. Yhteiskuntien muuttuessa myös mielipiteet ja asenteet kuolleiden kohtelusta muuttuvat. Se mikä nykypäivänä on hyväksyttävää ja soveliasta, ei välttämättä ole sitä tulevaisuudessa. Tässä opinnäytetyössä kuolemaa lähestytään elävän ja ekologisen systeemin näkökulmasta. Lähestymistapaa tukee feministisen ympäristöfilosofin Val Plumwoodin kirjoitukset. Työ hyödyntää myös Bill Reedin teoriaa ja kirjoituksia regeneratiivisesta eli uudentavasta muotoilusta ja kehityksestä. Lähestymistapa on pyritty pitämään uskontojen ja uskomusten kannalta neutraalina vaikkakin niitä sivutaan. Opinnäytetyöhön valitut näkökulmat ja tavat tarkastella ihmisen kuolemaa saattavat tuntua loukkaavilta ja aiheuttaa pahennusta, mutta se ei ole tarkoituksenmukaista. Opinnäytetyössä katselmoidaan aluksi kuinka nykyiset hautaamistavat ovat kehittyneet. Teollinen vallankumous ja siihen liittynyt massamuutto maalta kaupunkiin muutti kuolemaan liittyviä toimintatapoja eri suuntiin, etenkin länsimaissa joissa kuolemasta kehittyi tabu. Tämä tutkielma kyseenalaistaa nykypäivän länsimaisten hautaamiskäytäntöjen ympäristöystävällisyyden. Sen mukaan perinteiset menetelmät kuten maahan hautaaminen ja polttohautaus krematoriossa eivät ole kestävän kehityksen mukaisia, vaan maapallolle tuhoisia. Opinnäytetyössä väitetään, että länsimainen kulttuuri kieltää kuoleman, ja että kuolemaa ei ymmärretä osana elämän kiertokulkua. Arkut suunnitellaan ja sijoitetaan syvälle maahan niin, että ne tarkoituksellisesti estävät ja hidastavat ruumiiden luonnollista hajoamista. Maahan hautaamisen vaihtoehdoksi on noussut suosioon polttohautaus, jolloin ruumiin yhteys muuhun elävään on kokonaan estetty. Krematorion jäljiltä ruumista ei jää jäljelle juuri muuta kuin myrkkyjä ja päästöjä. Vainajien hautaamiseen tarvitaankin kestävän kehityksen mukaisia vaihtoehtoja. Nykyisten länsimaisten hautaustapojen tarkastelun jälkeen kirjallisuuskatsaus esittelee joitain innovaatioita ja kestävän kehityksen mukaisia ideoita. Tutkielmassa esitellään myös pintapuolisesti selluloosaa ja liitetään se kuolema-aiheeseen. Selluloosan mahdollisuuksia tutkaillaan visionääristen konsepti-ideoiden avulla. Selluloosa ymmärretään supermateriaalina ja ihmiskunnan selviytymisen kannalta ratkaisevana. Kirjallisuuskatsaus tutkii Suomea tapauksena kyselyn, sanomalehtiartikkelien ja Suomen biotalousstrategian turvin. Opinnäytetyö osoittaa haasteita nyky-Suomessa ja ehdottaa joitain ideoita ja parannuksia. Suomi nähdään turvallisena ja ihanteellisena demokratiana, jossa voidaan kehittää regeneratiivisia toimintamalleja. Suomi voisi toimia ympäristöystävällisen kuolemanliikkeen alkukotina. Opinnäytetyön ajatuksena on myös rikkoa kuolemantabua, ajatella sitä ja puhua siitä, sekä uskaltautua oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Tämä työ voi toimia tiedon- ja inspiraationlähteenä jatkotutkimukselle ja kehitykselle. Se voi myös auttaa päättäjiä suunnittelemaan regeneratiivista tulevaisuutta.Description
Supervisor
Jalas, MikkoThesis advisor
Jalas, MikkoKeywords
death, life, living systems, burial, cremation, regeneration