Voitonjaon verotuksellinen optimointi listaamattomissa osakeyhtiöissä
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2019
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Laskentatoimi
Language
fi
Pages
36+8
Series
Abstract
Osakeyhtiön voitonjaon verotus on kiinnostanut veroalan tutkijoiden lisäksi virkamiehiä, poliitikkoja, mediaa, yrittäjiä ja kansaa jo vuosikymmenten ajan. Kyseessä on verotuskokonaisuus, joka pahimmillaan tai parhaimmillaan ohjaa ihmisiä päätöksessä yrittäjyydestä. Yritysten usein työllistäessä yrittäjän, joskus lisähenkilöitäkin, ovat epäsuorat verovaikutukset helposti massiivisia. Eri eduskuntaryhmät näkevät tilanteen kuitenkin toisistaan poiketen: toiset haluavat palkita yrittäjän ottamastaan riskistä, toiset haluavat estää yrittäjää rikastumasta ottamallaan riskillä. Tutkielman tarkoitus ei ole niinkään ottaa kantaa verolainsäädäntöön tai sen tulevaan kehitykseen, vaan tarkastella yrityksen voitonjaon eri keinoja nimenomaan veroseuraamusten näkökulmasta. Yrittäjä ottaa lähes poikkeuksetta riskin yritystoiminnassaan,jonka lisäksi se joutuu sijoittamaan ainakin jonkin verran pääomaa yritystoimintaansa. Jos yritys jossain vaiheessa sen elinkaarta alkaa tuottamaan voittoa, voi yrittäjä huonolla verosuunnittelulla maksaa kokonaiskulut huomioiden palkastaan huomattavasti enemmän kuin se koskaan maksaisi palkallisena muualla. Vaikka lähtökohta yrittäjyyteen tulisi olla muu kuin sen verotuksellinen asemointi, voidaan epätehokas verotus ja sen monimutkaisuus nähdä lisäkustannuksena riskin ja sijoitetun pääoman lisäksi, jolloin yrittäjyydestä ei muodostu kovin houkuttelevaa kuvaa. On selvää, että markkinatalous tarvitsee yrittäjiä monilta eri aloilta, eivätkä kaikki nämä yrittäjät voi olla veroasiantuntijoita. Keskeisimpinä voitonjaon keinoina pidetään osinkoa ja niissä tilanteissa, joissa yrittäjä myös työskentelee yrityksessään, palkkaa. Osinko ja sen veroseuraamukset jakautuvat sen mukaan mikä yhtiön nettovarallisuus on. Sen voidaankin nähdä lähtevän yrityksestä yksisuuntaisena, jolloin siitä on maksettu vain yhteisövero. Henkilöverotuksen puolella se jakaantuu pääomatulo- tai ansiotulo-osinkoon. Pääomatulo-osinko on osin verovapaata ja se jakautuu henkilökohtaisen pääomatuloveroprosentin mukaan sen perusteella kuinka suuri jaettava osinko on rahallisesti, ja tietyn pisteen jälkeen myös sen verotettava osuus on suurempi. Ansiotuloosinko taas on aina samalta osin verovapaata, joskin sen verollinen osuus kohdistuu henkilökohtaiseen ansiotuloverotukseen, joka on progressiivinen. Palkka on vähennyskelpoista yhtiön yhteisöverosta, mutta toisaalta siitä maksetaan merkittäviä sivukuluja. Sivukulujen määrä eroaa olennaisesti sen perusteella, onko yrittäjä YEL- vai TyEL -velvollinen. Voitonjaon optimoinnin keskeisessä roolissa onkin palkan maksaminen aina siihen pisteeseen saakka, joka ylittää verorasitukseltaan verohuojennetun pääomatulo-osingon verorasituksen. Lukijan on kuitenkin hyvä sisäistää, että kaikki optimointiin vaikuttavat tekijät ovat hyvin tapauskohtaisia, eikä niiden perusteella voida välttämättä tehdä tehokkaita ratkaisuja muissa tilanteissa. Tutkielma toimiikin parhaiten havainnollistavana esimerkkinä eri voitonjaon muotojen veroseuraamuksista.Description
Thesis advisor
Miihkinen, AnttiKeywords
voitonjaon optimointi, verosuunnittelu, verotus, osinko, ansiotulo, pääomatulo