Anaerobisen laktaattikynnyksen arvioiminen ei-invasiivisilla menetelmillä
No Thumbnail Available
Files
Aalto login required (access for Aalto Staff only).
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Sähkötekniikan korkeakoulu |
Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2024-09-20
Department
Major/Subject
Bioinformaatioteknologia
Mcode
ELEC3016
Degree programme
Sähkötekniikan kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
25
Series
Abstract
Anaerobinen laktaattikynnys määritetään perinteisesti ottamalla verinäyte sormen päästä tai korvalehdestä asteittaisen harjoitteen aikana. Menetelmän ongelmia ovat muun muassa infektiot, epämukavuus sekä epäjatkuvuus. Ei-invasiiviset biosensorit voisivat toimia vaihtoehtoisena menetelmänä määrittää anaerobinen laktaattikynnys. Tämä kandidaatintyö on kirjallisuustutkimus, jossa vertaillaan ja arvioidaan kirjallisuudessa esiintyviä sähkökemiallisia hikilaktaattibiosensoreita sekä käsitellään laktaatin merkitystä osana urheilijoiden energiantuotantoa. Laktaatilla on merkittävä rooli aerobisen ja anaerobisen energian tuotannon linkkinä ja se toimii lihasten hapettumisen puskurina. Sen kertyminen veressä voimistuvan glykolyysin määrän vaikutuksesta toimii indikaattorina protonien kertymiselle lihaksissa ja siten se on hyvä merkki lähestyvästä metabolisesta asidoosista. Lihasten väsymisen ei voida kuitenkaan väittää johtuvan pelkästään pH:n laskusta vaan siihen on osoitettu vaikuttavan myös epäaorgaanisen fosfaatin kertyminen ja natrium-kaliumpumpun toiminta. Työssä vertailtiin kahdeksassa eri artikkelissa esitettyjä sähkökemiallisia hikilaktaattisensoreita. Suurimpana haastena menetelmän toimivuuteen näyttää olevan epäselkeys tekijöistä, jotka vaikuttavat hien laktaatin tuotantoon, sekä hien ja veren laktaattipitoisuuksien välisestä yhtyedestä. Uusimmat tutkimukset viittaavat, että hien ja veren laktaattipitoisuudet korreloivat fyysisen harjoitteen aikana. Lisäksi laktaattipitoisuus hiessä pienenee hikoilun kasvaessa mikä tulisi ottaa huomioon sensoreiden kehityksessä. Hien ja veren laktaattipitoisuuksien välistä yhteyttä tulisi tutkia jatkossa lisää. Niiden välinen yhteys on edellytys sille, että hikilaktaattisensorit voisivat toimia ei-invasiivisena menetelmänä anaerobisen laktaattikynnyksen mittaamisessa.Description
Supervisor
Turunen, MarkusThesis advisor
Arasalo, OssiKeywords
laktaattikynnys, ei-invasiivinen, biosensorit
