Areenahankkeiden perustelut julkisessa keskustelussa

Abstract

Vuonna 2024 Suomessa on meneillään useita tapahtuma-areenahankkeita. Aiemmin rakennetuista monitoimiareenoista poiketen uusissa hankkeissa tapahtuma-areenat suunnitellaan kaupunkien keskustoihin ja niihin yhdistetään myös muuta rakentamista, kuten hotelleja, asuntorakentamista ja toimitiloja. Hankkeita toteutetaan tyypillisesti julkisyksityisinä kumppanuushankkeina, joissa yksityinen toimija ja kunta pyrkivät saavuttamaan omia tavoitteitaan. Tässä kandidaatintyössä selvitetään, millaista julkista keskustelua hankkeiden ympärillä käydään ja mitkä ovat niitä argumentteja, joilla tapahtuma-areenahankkeiden toteuttamista perustellaan.

Ennen 1990-lukua Yhdysvalloissa tapahtuma-areenahankkeiden toteuttamista perusteltiin pääasiassa hankkeisiin investoidulle julkiselle pääomalle saatavilla tuotoilla. Tutkimuksissa kuitenkin osoitettiin, etteivät tuotot ylitä kustannuksia tilastollisesti merkitsevästi. Sittemmin tapahtuma-areenahankkeita siirryttiin käyttämään yleistyvästi kaupunkikehittämisen välineinä.

Työssä esitellään kolme Suomessa meneillään olevaa tapahtuma-areenahanketta: Garden Helsinki, Turun ratapiha ja Arena 3.3. Työssä analysoidaan näiden hankkeiden ympärillä käydyssä julkisessa keskustelussa esitettyjä perusteluja hankkeiden toteuttamiseksi. Aineisto koostuu näitä hankkeita käsittelevistä uutisartikkeleista, mielipidekirjoituksista, kaupunginvaltuustojen keskusteluista ja pöytäkirjoista, kaavaselostuksista, asemakaavojen valmisteluasiakirjoista ja hankkeiden verkkosivustoista.

Aineiston temaattinen analysointi osoitti areenahankkeita perusteltavan pääasiassa taloudellisilla hyödyillä, joita niiden odotetaan tuottavan kunnille. Myös kaupunkikehityksellisiä vaikutuksia käytettiin perusteluina. Lisäksi aineistosta selvisi, että hankkeiden saama kritiikki kohdistui pääasiassa niiden kaupunkikehityksellisiin vaikutuksiin eikä odotettujen taloudellisten vaikutusten kriittiseen arviointiin.

In 2024, there are several arena projects in progress in Finland. Unlike before, nowadays arenas are designed to be located in city centres and integrated with other building, such as hotels, housing and offices. These projects are typically implemented as public-private partnerships, where private entities and municipalities aim to achieve their own goals. This bachelor’s thesis investigates the nature of public debate around these projects and the arguments used to justify their implementation.

Before the 1990s, the implementation of arena projects in the United States was mainly justified by the returns on public capital invested in the projects. However, studies showed that the returns did not statistically exceed the costs. Since then, arena projects have been increasingly used as a tool for urban development.

This thesis presents three ongoing arena projects in Finland: Garden Helsinki, Turku Rail Yard, and Arena 3.3. It analyses the justifications presented in the public discussion regarding these projects. The material consists of news articles, letters to the editor, city council discussions and minutes, city plan descriptions, planning preparation documents, and the projects’ websites.

The thematic analysis of the data showed that arena projects are mainly justified by the economic benefits they are expected to bring to municipalities. Urban development impacts were also used as justifications. Additionally, the data revealed that criticism of the projects was mainly directed at their urban development impacts rather than a critical assessment of the expected economic impacts.