Valmisosarakenteisen asuintalon välipohjan kosteuskäyttäytyminen valusta luovutukseen

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Location:
P1 Ark TKK

Authors

Date

2001

Department

Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto

Major/Subject

Rakennusmateriaalitekniikka

Mcode

Rak-82

Degree programme

Language

fi

Pages

82+33

Series

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia asuinkerrostaloissa käytettyjen valmisosarakenteisten laatastojen kuivumista työmaaolosuhteissa rakentamisen aikana, alkaen valusta tehtaalla ja päättyen pinnoittamiseen. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin laatastojen kuivumisen kannalta kriittisimpiä kohtia sekä tarkasteltiin rakenteiden kastumisen ja eri pinnoitusratkaisujen vaikutusta laataston kuivumiseen. Tutkimus jaettiin kirjalliseen ja kokeelliseen osaan. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin betonin kuivumisilmiöitä, materiaaliominaisuuksien ja erilaisten rakenneratkaisujen vaikutusta kuivumiseen, betonin kastumista sekä kosteuspitoisuuden mittausta. Valmisosarakenteisten ontelolaatastojen kuivumista ei ole aiemmin tutkittu vaan aiemmat tutkimukset ovat käsitelleet laatastoja, joiden poikkileikkaus on massiivinen betonilaatta. Tutkimuksen kokeellisessa osassa viiden koekohteen laatastojen kuivumista seurattiin säännöllisesti mittaamalla niiden suhteellista kosteuspitoisuutta. Mittaukset tehtiin porareikämenetelmällä. Tutkimukseen valittiin sekä huonetilojen että märkätilojen lattiarakenteita. Huonetilojen osalta tutkimukseen valittiin kuusi välipohjalaatastovaihtoehtoa: kolme pumpputasoitettua ontelolaatastoa, yksi pintabetonoitu ontelolaatasto, yksi pintabetonoitu asennuskaistalattia ja yksi pumpputasoitettu liittolaatasto. Märkätilojen lattioiden osalta tutkimukseen valittiin kolme rakennetta: syvennetty ontelolaatta ja kaksi korotusvalulaattaa. korotusvalulaatoissa oli kevytsora- ja normaalirunkoaineinen korotusvalu. Välipohjarakenteiden lisäksi vertailuksi tutkittiin tuuletettua alapohjalaatastoa sekä huone- että märkätiloista. Nykyisissä päällystämisen kannalta kriittisen kosteuspitoisuuden mittausohjeissa on perustana massiivisen ja homogeenisen laataston kosteuskäyttäytyminen, jolloin mittaussyvyys riippuu vain tarkasteltavan rakenteen paksuudesta sekä siitä, onko haihtumiskykyisiä pintoja yksi vai kaksi. Ohjeet koskevat myös valmisosalaatastoja, vaikka niissä ei otetakaan huomioon esimerkiksi ontelolaataston poikkileikkauksen epäjatkuvuutta. Jo pelkkä geometrinen tarkastelu antaa viitteitä siitä, ettei ohjeiden mukaisen suhteellisen kosteuspitoisuuden raja-arvojen määritystapa sovi suoraan valmisosarakenteisille laatastoille. Suuren sitoutumiskuivumisen ansiosta valmisosarakenteisten laattojen kuivuminen alkaa jo tehtaalla. Jo vuorokauden jälkeen koeputkimenetelmällä määritetyt suhteellisen kosteuspitoisuuden arvot olivat laskeneet kastepisteestä keskimäärin 95 %:n tasolle. Tuotantohallin jälkeen laatat / laatastot saattavat kastua sateesta varastoinnin ja työmailla rakentamisen aikana. Viimeistään kastumista tapahtuu liitos- ja pintavalujen sekä tasoitustyön yhteydessä. Valmisosarakenteiden haihtumiskuivuminen alkaa vasta, kun lämpötila on suurempi kuin 10°C. Sitoutumiskuivumista tapahtuu myös alemmissa lämpötiloissa. Työmaan aikatauluja laadittaessa tulisikin laatastojen kuivumiselle varata aikaa siitä hetkestä lukien, kun laatastot ovat sateelta suojassa, ja kohteen lopullinen lämmitys on kytketty. Rakentamisvaiheessa tulisi varmistaa, että lämmitys myös toimii suunnitellusti. Kriittisimmät kohdat ontelolaataston kuivumiselle ovat sen saumat, jotka ovat muuta laatastoa selkeästi märempiä. Saumojen suojaamisella ennen vesikaton valmistumista sekä nopeammin kuivuvien saumabetonimassojen käytöllä voitaisiin luultavasti jouduttaa niiden kuivumista. Ontelolaatoissa, joissa oli vain normaalit vedenpoistoreiät, oli onteloissa olevan ilman suhteellinen kosteuspitoisuus sekä ympäröivän betonin suhteellista kosteuspitoisuutta että huonetilan ilman suhteellista kosteuspitoisuutta korkeampi. Ontelolaatasto ei siis kuivu onteloidensa kautta, vaan ontelot pikemmin hidastavat kuivumista. Tulisikin selvittää, miten ontelolaatasto saataisiin kuivumaan myös onteloiden ilmatilan kautta. Siten voitaisiin tarkastella ei vain yhteen tai kahteen suuntaan kuivuvista, vaan kolmeen suuntaan kuivuvista laatastoista. Pumpputasoitus hidastaa vähemmän laataston kuivumista, kun laataston kosteuspitoisuus on suuri verrattuna jo kuivumaan ehtineeseen. Kuivemmassa ontelolaatassa tasoitus näkyy kosteuspitoisuuden kasvuna pintaosissa ja kuivumisen hidastumisena syvemmissä osissa. Liittolaatan pumpputasoitus näkyy koko poikkileikkauksessa kastelevana.

Description

Supervisor

Penttala, Vesa

Thesis advisor

Sarin, Heikki

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120447878

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK