Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kohtelu EU:n päästökaupassa

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Date
2012
Major/Subject
Energiatalous ja voimalaitostekniikka
Mcode
Ene-59
Degree programme
Language
fi
Pages
(6) + 87
Series
Abstract
This master's thesis examines the European Union Emission Trading System and how combined heat and power plants are treated under it. First the thesis introduces the emission trading system and how does it work. Then I chose seven member states (the Great Britain, the Netherlands, Poland, Sweden, Germany, Finland and Denmark) and compared how they have allocated allowances to combined heat and power plants on phases I and II. The EU ETS started on January 1, 2005 and it is the first and the largest international emission trading system. On the first (2005-2007) and the second phases (2008-2012) member states got quite loosely decide how they allocate allowances. On the National Allocation Plan each member state defined the total quantity of allowances and allocation of those allowances to the operator of each installation. The assessment of the allocation plans is based on the Directive of Emission Trading and the proposed total quantity of allowances must be in line with a member state's target within the framework of the Kyoto Protocol. Usually the allocation of allowances is based on grandfathering or benchmarking method. For the Phase III (2013-2020), the EU has harmonized the rules of allocation allowances. The third Phase brings a number of notable changes for the emission trading system and it is said that these changes make the system more stable, homogenous and predictable. This thesis introduces the allocation rules of the Phase III too.

Tässä diplomityössä tarkastellaan Euroopan Unionin päästökauppaa ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten kohtelua siinä. Tarkasteltaviksi jäsenvaltioiksi on valittu Iso-Britannia, Hollanti, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska. Työssä perehdytään ensin päästökaupan toimintaan ja tämän jälkeen on vertailtu tarkasteltavien valtioiden tapaa jakaa päästöoikeuksia yhdistetylle sähkön- ja lämmöntuotannolle eri päästökauppakausilla. Euroopan Unionin päästökauppa alkoi toimia vuoden 2005 alusta ja on maailman ensimmäinen ja suurin kansainvälinen päästökauppa. Ensimmäisellä (2005 - 2007) ja toisella (2008 - 2012) päästökauppakaudella jäsenvaltioilla on ollut paljon päätäntävaltaa, miten ne ovat päästöoikeuksia toimijoille jakaneet. Valtiot määrittelevät kansallisessa jakosuunnitelmassa päästölupien kokonaismäärän, joka jaetaan maan sisällä päästökauppaan kuuluvien yhtiöiden kesken. Päästöoikeuksien määrän tarkastaa Euroopan komissio ja niiden tulee olla linjassa jäsenvaltion Kioton sopimuksessa olevien velvoitteiden kanssa. Päästöoikeuksien jakaminen perustuu yleensä vanhoihin päästöihin perustuvaan perintömenettelyyn tai tuotannon tehokkuuteen perustuvaan benchmark-menetelmään. Kolmannelle päästökauppakaudelle (2013 - 2020) siirryttäessä EU on harmonisoinut päästöoikeuksien jakosäädökset. Kolmas päästökauppakausi tuo mukanaan paljon uudistuksia ja sen sanotaan stabiloivan, yhtenäistävän ja antavan paremman ennustettavuuden järjestelmälle. Työssä tutustutaan myös tulevan kolmannen päästökauppakauden jakosäännöksiin.
Description
Supervisor
Syri, Sanna
Keywords
EU ETS, päästökauppa, emission trading system, kansallinen jakosuunnitelma, national allocation plan, yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto, combined heat and power, yhteistuotanto, cogeneration
Other note
Citation