Organisaatioiden diskursiivinen legitimaatio kiistelevässä verkkojulkisuudessa

Abstract

The focus of this thesis is the discursive legitimation of organizations in agonist online public sphere. Theoretically, it draws upon the institutional theory of organizational legitimacy, theories of the public sphere, and the discourse theory of Laclau and Mouffe. The purpose of the study is to bring about new understandings about the construction of organizational legitimacy in the mediated public sphere. The main research problem of this study is: How does the agonist online public sphere function as a discursive arena where the legitimacy of organizations is constructed? The main problem is divided into four different research questions, through which discursive struggle as an antecedent of legitimacy is investigated. The empirical material for the study comprises discourses in three different online materials, i.e. news commenting forums, discussion forums, and Wikipedia. The materials are analyzed with discourse-theoretical and narrative methods. The results of the study show how agonist online public sphere, by allowing fragmented and affective expression, offers a pluralist arena for participation and brings out multivocal discursive struggle where the dominant views on organizations and their roles in society are reproduced, challenged and recreated. The study broadens the understanding of online public sphere as an arena of moral (de)legitimation and legitimacy struggles, as well as of the role of the public as a source of legitimacy. Theoretically, the study contributes to a better understanding of the discursive legitimation of organizations especially by extending the investigation of mediated legitimation to social media, and by bringing forward the concept of agonist online public sphere as a model that helps to articulate the social and political significance of contentious practices of legitimation.

Organisaatiot ja niiden legitimiteetti rakentuvat diskursseissa, joissa neuvotellaan siitä, millainen yhteiskunnallinen toiminta on hyväksyttävää tai oikeutettua, ja tuodaan näkyville, millaisiin käsityksiin, arvoihin ja uskomuksiin arviointi perustuu.Tutkimuksessani tarkastelen organisaatioiden diskursiivista legitimaatiota kiistelevässä verkkojulkisuudessa. Teoreettinen viitekehys pohjautuu organisaatiotutkimuksen institutionaalisen teorian legitimiteettitutkimukseen, viestinnän julkisuusteoriaan sekä laclau-mouffelaiseen diskurssiteoriaan. Tutkimukseni päämääränä on tuottaa uusia ymmärryksiä organisaatioiden legitimiteetin rakentumisesta mediavälitteisessä julkisessa tilassa. Päätutkimusongelma on selvittää, miten kiistelevä verkkojulkisuus toimii osana diskursiivista tilaa, jossa organisaatioiden legitimiteetti rakentuu. Empiirinen tarkastelukonteksti on erilaisten verkkokeskustelujen muodostama julkinen tila ja siellä rakentuvat ehdot, joiden puitteissa legitimiteettiä rakennetaan. Väitöskirjan neljä esseetä tuottavat näkökulmia diskursiiviseen merkityskamppailuun legitimiteetin edellytyksenä ja mahdollistajana. Empiirinen materiaali koostuu kolmesta erilaisesta verkkoaineistosta, jotka on kerätty sanomalehtien verkkosivustoilta, yksityisen keskustelufoorumin sivuilta ja Wikipediasta. Aineistoa tulkitaan diskurssiteoreettisen ja narratiivisen analyysin avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, kuinka kiistelevä verkkojulkisuus, sallimalla hajanaisen ja affektiivisen ilmaisun, tarjoaa moniarvoisen osallistumisen areenan ja tuo näkyville moniäänisen diskursiivisen merkityskamppailun, jossa toistetaan, haastetaan ja muokataan uudelleen vallitsevia käsityksiä organisaatioista ja niiden roolista yhteiskunnassa. Tutkimus laajentaa ymmärrystä verkkojulkisuudesta moraalisen (de)legitimaation ja legitimaatiokamppailun tilana sekä suuresta yleisöstä legitimiteetin lähteenä. Teoreettisesti työ täydentää organisaatioiden diskursiivisen legitimaation tutkimusta erityisesti laajentamalla mediavälitteisen legitimaation tarkastelua sosiaaliseen mediaan sekä tuomalla mukaan kiistelevän verkkojulkisuuden mallin, jonka avulla voidaan tarkastella kiistelevien legitimaatiokäytäntöjen poliittista merkitystä uudesta näkökulmasta.