Encyclopedia of In — Betweenness

Abstract

The dissertation Encyclopedia of In-Betweenness. An Exploration of a Collective Artistic Research Practice presents art as a socially prominent phenomenon that is always in a state of becoming. It suggests that art is on the front line perceiving new emerging ideas and ideologies while it also impacts and creates them. This means that art is obliged to seek what we, in fact, cannot yet know.

The thesis has two main research questions. It explores how art can be a way to approach the unknown, and how it can be a tool for societal research and change. By creating art, we create societies. This is an immense task, and this dissertation explores the possibilities and responsibilities of it. Working towards the new always means working with the unknown, being in process and in an in-between state of becoming. To present in-betweenness, processes and becoming - things that are not known to us - new forms and methodologies are needed. Mapping the entanglements of the contemporary art world the thesis provides new perspectives on the relational nature of our being and ends up documenting a turn in the contemporary art world: how collective practices, site-specific and process-led approaches have emerged from the margins to the mainstream. The thesis documents how collective art projects can function as research platforms providing new knowledge and places for encounters.

This study, positioned in the field of artistic research, uses exhibition making and curating as methods. By creating a network of varied knowledge, from the analysis of past projects to the diversification of theoretical and philosophical references, this dissertation intends to present how everything is in process and everything is symbiotic. The form of the dissertation – an encyclopedia with taxonomic colour-coding – is part of the methodology. It adds one layer to the domino effect of projects playing with known forms and questions of the unknown. Because artistic research operates with forms and experiences, these methods are part of the mediation: the in-betweenness and process-oriented approach defines the form and reading. The form follows the logic of the over 20 collaborative projects realized by the author during the past ten years presented and analyzed in the thesis. Deconstructing familiar concepts from “biennial” to “world expo” and “encyclopedia” helps to explore the unfamiliar and makes hidden structures visible.

The thematically colour-coded entries map the current discourses, but they also point out the hierarchical conception of knowledge itself and the absurdity of taxonomic processes. It leads to the question of control, and the fact that eventually one can never control how something is encountered, experienced, and interpreted.

Encyclopedia of In-Betweenness. An Exploration of a Collective Artistic Research Practice väitöskirja käsittelee taidetta sosiaalisesti merkittävänä ilmiönä, jonka olemus perustuu jatkuvalle muutokselle ja sille, mikä on vasta tuloillaan. Teos ehdottaa, että taide on aina etulinjassa aistimassa uusia aatteita, ideoita ja ilmiöitä, samalla luoden niitä ja vaikuttaen niiden syntyyn. Tämä tarkoittaa, että taide väistämättä etsii sitä, mitä itseasiassa emme edes voi vielä tietää.

Tutkimus lähtee liikkeelle kahdesta tutkimuskysymyksestä: miten taide voi lähestyä tuntematonta, ja miten se voi tuottaa ja tutkia sosiaalisia tilanteita ja muutoksia. Luomalla taidetta luomme yhteiskuntia. Tämä on haaste, johon väitöskirja vastaa käsittelemällä taiteen mahdollisuuksia ja velvollisuuksia. Uutta kohti toimiminen tarkoittaa aina tuntemattoman kanssa työskentelyä, prosessissa ja välitilassa olemista. Tällaisten tuloillaan olevien ja välissä olevien asioiden, jotka eivät vielä ole tiedossamme, tunnettuja tai meille tuttuja, esittäminen vaatii uudenlaisia tutkimuksen menetelmiä ja muotoja. Kartoittaessaan tällaisia nykytaiteen kentän ilmiöitä tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia olemassaolomme suhteellisuuteen – miten se aina tapahtuu suhteessa toisiin – päätyen samalla dokumentoimaan kuinka kollektiiviset, paikkasidonnaiset, ja prosessilähtöiset tekemisen tavat ovat nousseet marginaalista keskiöön. Tutkimus dokumentoi sitä, miten kollektiiviset taideprojektit voivat toimia tutkimusalustoina, tuottaa uutta tietoa, ja mahdollisuuksia kohtaamisille.

Taiteellisen tutkimuksen alueelle sijoittuva väitös käyttää kuratointia ja näyttelyiden tekemistä tutkimusmenetelminään. Se luo erilaisten tietämisen tapojen ja teorioiden verkoston yhdistämällä taiteellisen työskentelyn kautta hankittua tietoa teoreettiseen ja filosofiseen aineistoon, osoittaen, kuinka kaikki on prosessissa ja symbioottista. Väitöskirjan muoto, värikoodattua taksonomiaa hyödyntävä ensyklopedia, lisää uuden kerroksen projektien dominoefektiin, jossa yksi kysymys synnyttää seuraavan ja jännite syntyy tunnetun ja tuntemattoman välissä toimimisesta. Taiteellinen tutkimus toimii muodon ja kokemuksen alueella, joten nämä metodit ovat osa sitä, miten tutkimus tulee välitetyksi. Muutos ja prosessilähtöisyys vaikuttavat lukemiseen ja muotoon, joka noudattaa tutkimuksessa esitettyjen ja analysoitujen projektien logiikkaa. Tuttuja käsitteitä ja konsepteja, kuten ”biennaali”, ”maailmannäyttely” tai ”ensyklopedia” dekonstruoimalla hankkeet ovat mahdollistaneet tuntemattoman lähestymisen ja piilotettujen rakenteiden näkyväksi tekemisen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kollektiivisesti toteutetut yli kaksikymmentä kokeellista ja tutkimuksellista projektia muodostavat jatkumon, jonka kautta taiteellisen tutkimuksen mahdollisuuksia tarkastellaan niiden tekijäpositiosta käsin.

Temaattisesti värikoodatut luvut tallentavat ajankohtaisia keskusteluja, mutta samalla osoittavat tiedon hierarkkisen luonteen ja luokittelun absurdiuden. Tätä kautta tutkimus päätyy käsittelemään myös kontrollin ja hallinnan kysymyksiä ja sitä, miten lopulta emme kuitenkaan voi ennalta määrätä miten joku asia tulee koetuksi, kohdatuksi ja tulkituksi.