Epä/igenesis: Tekstin muotoilu uusmateriaalisena kirjoitta/u misena. Tutkielma Y
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Doctoral thesis (monograph)
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2021
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
148
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 51/2021
Abstract
This is an artistic research into the materiality of typographic text. In everyday settings, the conventions of ordinary text documents render their writing almost transparent for their reader. However, at the same time, those conventions are so visual in nature that texts often become recognised even before reading, just by looking. As a designer and researcher, I expose these conventions in Epägenesis, an experimental writing project which is set in motion by appropriating found text from ordinary text documents. In Epägenesis (eng. “Ungenesis”), the persuasive power of form is illuminated by my entangled gestures of writing, designing and reading, calling into question the established categories of ”form” and “content”. What is subsequently exposed is the situated knowledge and skilled practice of a text designer. The dissertation consists of two books (X and Y), where X marks the practice-based part, and Y is this study which sheds light on the project. Together, X and Y define a space where practice and theory make new diffractive patterns, producing new knowledge where those two are inseparable. The book Epägenesis: Katalogi X is a compilation of my experimental texts in four series: Alfa, Beeta, Delta and Gem. In writing these texts, I borrow methods and constraints from conceptual and procedural writing. In this study, I reread my experimental writing in Epägenesis through theories and concepts which have been used in examining the visual and material aspects of typography. Linguistic and literary studies, art history, and visual and media studies have previously shown interest mainly towards textual artifacts that are recognisably material, i.e. unconventional. Multimodal research also recognises how texts are produced through various practices. In my research, I read typography through new materialist concepts, which suggest that text is always material-discursive regardless of whether its form is conventional or unvonvenional, transparent or prominent to its reader. New materialist thinking provides a frame where typographic writing is entangled with language and matter, with impact from both human and nonhuman. In my research, I am particularly interested in how this impact gets entangled with the notion of the public. The history of typography is the history of printing, which carries with it many preconceived ideas about origin, authorship, and value. The entanglements of writing, printing and typography deserve to be examined carefully in this exact moment when typographic practices and conventions migrate onto digital environments, where they emerge and transform in networks devoid of subjective authorship or discernable origin. This might be a turning point which will reveal that us humans never did our writing on our own. Not only do we write, but through material-discoursive agents something isalways also epigenetically written into the world. Showing evidence of the extensive impact of typography on the lives of publics is not easy, however my thesis begins to propose a certain “sociology of texts”. This is a space where categories of language and image, form and content, convention and invention, collapse. Instead, new differential, entangled relationships are recognised in how typographic choices impact our shared world and its patterns of variation and change. With multiple shifts in perspective, scale, and method, this thesis points to how the smallest punctuation marks are entangled with the vast phenomena of knowledge and power.Tässä taiteellisessa väitöskirjassa selvittelen sitä, mistä typografiset tekstit koostuvat. Arkiset ja tavalliset tekstit jäävät usein lukijoilleen läpinäkyviksi, mutta samaan aikaan niiden muodot ovat niin merkitseviä, että monet tekstit tunnistetaan niitä lukemattakin. Tutkimuksessani tarkennan näihin materiaalisiin ominaisuuksiin tekstin muotoilijana sekä tutkijana. Sen taiteellinen osa on kokeellisen kirjoittamisen projekti Epägenesis, jossa lainaan löydettyjen tekstidokumenttien tekstejä ja muotoiluja. Epägenesis on sarja toisiinsa lomittuneita kirjoittamisen, muotoilun ja lukemisen eleitä, jotka purkavat ”sisällön” ja ”muodon” kategorioita. Ne paljastavat ensinnäkin nuo konventionaaliset tekstit ja niiden suostuttelevan tehon, ja toiseksi niihin liittyvän tekstin muotoilijan tiedon sekä taitamisen. Tämä väitöskirja on kaksi kirjaa: se koostuu kahdesta niteestä (X ja Y), joista X on väitöskirjan taiteellinen osa ja Y sitä valottava tutkielma. Niiden välille avautuu tila, jossa muodostuu uusia kuvioita taitamisen ja teorian välille, eikä niiden yhdessä tuottamaa tietoa voi erottaa toisistaan. Väitöskirjan nide Epägenesis: Katalogi X kokoaa kokeelliset tekstini neljäksi sarjaksi: Alfa, Beeta, Delta ja Gem. Näissä lainaan taiteen ja kirjallisuuden kentältä konseptuaali- sen ja menetelmällisen kirjoittamisen keinoja sekoittaakseni ne arkiseen ja julkiseen. Tässä tutkielmassa taivuttelen kirjoitus- ja muotoiluprosessejani erityisesti uusmaterialistseen kehykseen, jossa teksti näyttäytyy aina materiaalis-diskursiivisena. Luen Epägenesiksen tekstejä myös sellaisten teorioiden ja käsitteiden läpi, joilla tekstin kuvallisuutta ja materiaalisuutta on aiemmin selitetty. Kieli- ja kirjallisuustieteet, taidehistoria, kuva- ja mediateoria ovat tahoillaan käsitelleet erityisesti sellaisia tekstiesineitä, joiden muoto on epäkonventionaalinen. Multimodaalinen tutkimus ottaa huomioon myös tekstien tuotannon koneistot. Nykytiedon valossa teksti ei kuitenkaan ole materiaalista ainoastaan silloin, kun se kiinnittää lukijan huomion epäkonventionaalisuudellaan, vaan teksteihin kirjoittuu aina välttämättä kieltä ja ainetta, ja niihin lomittuu sekä ihmisen että teknologian vaikutuksia. Nuo vaikutukset puolestaan lomittuvat julkisoiden jakamaan yhteiselämään joka hetki. Typografian käytännöt kantavat mukanaan painamisen historiaa, mikä ylläpitää vanhoja oletuksia tekstien alkuperästä, tekijyydestä ja arvosta. Kartoitan kirjoituksen, painamisen ja typografian kiinnikkeitä juuri kun valtaosa teksteistä on siirtymässä digitaalisiin ympäristöihin, joissa ne näyttäytyvät, muuntuvat ja verkottuvat yhä useammin vailla tekijää tai alkuperää (epägenesis). Tässä käännekohdassa tulee näkyviin, että me ihmiset emme kirjoita yksin, ja että tehoisien tekstiolioiden vaikutuksesta jotakin kirjoituksessa aina myös kirjoittuu, niin kieleen, ympäristöön kuin meihinkin (epi- genesis). Tutkielman perusteella alan ehdottaa eräänlaista ”tekstien sosiologiaa”. Se on tila, jossa nähtäisiin typografisissa teksteissä lomittuvat kielet ja kuvat, sisältö ja muoto, konventio ja inventio sekä tieto ja valta. Aidattujen kategorioiden sijaan tutkimukseni luo eri tiedon sekä taitamisen alueiden välille poikittaisia ja verkostomaisia yhteyksiä. Yhä useammalla alueella korostuu nyt tarve ymmärtää ympäristöjen verkottuneisuutta sekä muutoksen ja variaation epigeneettisiä prosesseja. Monilla näkökulman ja mittakaavan muutoksillani osoitan pienimpienkin välimerkkien kytköksiä tiedon ja vallan laajimpiin ilmiöihin.Description
Defence is held on 18.6.2021 12:00 – 14:00
https://aalto.zoom.us/j/65098550076
Supervising professor
Leinonen Teemu, Prof., Aalto-yliopisto, Department of Media, FinlandThesis advisor
Suoranta, Juha, Prof., Tampere University, FinlandKeywords
art, media, text, typography, conventions, modifying