Espoolaisten arkipäiväinen asiointi sekä liikkumisen muodot
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2022-06-13
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Spatial Planning and Transportation Engineering (SPT)
Language
fi
Pages
81 + 11
Series
Abstract
Tässä diplomityössä selvitettiin täysi-ikäisten espoolaisten arkiasioinnin ja -liikkumisen nykytilaa ja tähän vaikuttavia tekijöitä. Aineistosta pyrittiin selvittämään miten erityisesti kaupunkirakenne vaikuttaa liikkumiseen ja liikkumismuotoihin ja pystytäänkö kaupunkirakenteella välillisesti vaikuttamaan kestävän liikkumisen kulkutapajakaumiin. Espoon asukasluvun ennustetaan kasvavan noin 4 700 asukkaan vuosivauhdilla ja uusia sekä olemassa olevia alueita on tärkeä kehittää kestävää liikkumista tukevien ratkaisujen avulla. Tutkimuksessa käytettiin Espoon kaupungin ja Aalto Yliopiston vuonna 2020 keräämää kyselyaineistoa. Asiointialueen konsepti on luotu kuvaamaan yksilökohtaista liikkumista ja päivittäisten arkitoimintojen tilallista jakautumista. Asiointialueen keskuksisuus mahdollistaa klusteroinnin avulla tarkasteltavan asiointialueen hajautuneisuuden luokittelun ja näin saamaan se mitattavaan muotoon. Tämä tarjoaa työkalun tutkia asioinnin hajautuneisuuden, asiointialueen koon, käytettyjen kulkumuotojen sekä kaupunkirakenteen välisiä suhteita. Näitä tarkastelemalla, voidaan saada arvokasta tietoa kaupunkisuunnittelun päätöksenteon tueksi. Kuvailevissa tarkasteluissa todettiin, että tiiviimpi kaupunkirakenne tukee monella tapaa kestävää liikkumista eli kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Sen lisäksi, oli urbaanimmilla alueilla asuvien yksilöiden asiointialueet myös yleisesti pienempiä sekä todennäköisemmin vähemmän hajautuneita kuin hajanaisemmilla alueilla asuvien. Aiemmista tutkimuksista poiketen, joissa yksikeskuksinen asiointialue on ollut vallitsevin, oli monikeskuksinen asiointialue selkeästi yleisin keskuksisuusmuoto. Muuttujien keskinäisiä riippuvuussuhteita selittävässä regressioanalyysissä ei kuitenkaan kaupunkirakenteen, kulkutapaosuuksien sekä asiointialueen koon ja keskuksisuuden välillä todettu tilastollisesti merkittäviä yhteyksiä kuin vain harvassa tapauksessa. Espoon maankäytön suunnittelussa tulee tulvaisuudessa huomioida kestävän liikkumisen edellytykset. Tiiviimpien kaupunkikeskusten alueet tarjoavat mahdollisuuden erityisesti pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvuun. Hajanaisemmilla alueilla, voisi rakentamista olla hyvä kohdistaa juuri niille alueille, joissa kestävän liikkumisen kulkutapaosuudet ovat jo suurempia. Maankäytön ja liikenteen integroidulla suunnittelulla voidaan varmistaa kestävän liikkumisen sekä toimivan joukkoliikenteen edellytykset niin tiiviille kuin haja-asutusalueille, ja digitaalisten ratkaisujen sekä palveluiden avulla vähentää tarvetta liikkua oman lähiympäristön ulkopuolelle palveluiden saavuttamiseksi.In this thesis, the current state of everyday errands and mobility of adults in Espoo, and the factors influencing mobility were studied. The aim of the study was to find out how the urban structure affects the mobility and mode choices, and whether the modal shares of sustainable mobility can be indirectly influenced by the urban form. The population of Espoo is expected to grow about 4 700 inhabitants annually, and the development of new and existing areas with solutions that support sustainable mobility is vital. A survey data collected by the City of Espoo and Aalto University in 2020 was used in the study. The concept of activity space was created to describe individual mobility and the spatial distribution of daily everyday activities. The concept of centricity enables us to classify the dispersion of the activity space into clusters, thus turning it into a measurable form. This provides a tool to study the relationships between the centricity and size of the activity space, the modal shares, and the urban structure. By examining at these variables, valuable information can be obtained to support urban planning and its decision-making. In the descriptive studies a denser urban structure was found to support sustainable mobility in many ways. In addition, the activity spaces of individuals living in more dense urban areas were also generally smaller and more likely to be less scattered than those living in more dispersed areas. Unlike previous studies, where a monocentric activity space has been predominant, here a polycentric activity space was found to be the most common form of centrality. However, in the regression analysis explaining the interdependencies of the variables, only few statistically significant correlations were found between the urban structure, the modal shares and the size and centrality of the activity space. In the future, the preconditions for sustainable mobility must be ensured in Espoo's land use planning. The denser urban center areas offer an opportunity to increase the shares of sustainable modes, cycling in particular. In more suburban areas, it may be justified to target the development in those areas where the share of sustainable mobility is already higher, to harness the already existing potential. With integrated land-use and transport planning the conditions for sustainable mobility and efficient public transport in both densely populated and sparsely populated areas can be ensured, and by digital solutions and services the need to move outside the vicinity of your home to access services could be reduced.Description
Supervisor
Kyttä, MarkettaThesis advisor
Kajosaari, AnnaKeywords
asiointialue, kestävä liikkuminen, arkiasiointi, kulkutavan valinta, yhdyskuntarakenne