Suomalaisten pörssiyhtiöiden raportointi Brexitistä vuosikertomuksissa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2020
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Laskentatoimi
Language
fi
Pages
22 + 10
Series
Abstract
Brexit on viime vuosina ollut paljon puhuttu aihe uutisissa ja siihen liittyy merkittäviä riskejä yrityksille. Sen toteutumisen yksityiskohtiin liittyy vielä paljon epävarmuutta, sillä esimerkiksi uutta kauppasopimusta Ison-Britannian ja EU:n välille ei ole vielä tehty. Tämän työn tavoitteena on saada käsitys suomalaisten pörssiyhtiöiden raportoinnista Brexitiin liittyen ja verrata sitä aikaisempaan kirjallisuuteen riskien raportoinnista. Riskien raportoinnista on tehty useita tutkimuksia 2000-luvulla, mutta poliittisten riskien raportoinnista olen löytänyt vain yhden tutkimuksen. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että yhtiöiden riskien raportointi on usein yleisluontoista ja rahallisten määreiden raportointi on harvinaista. Näin ollen sen hyödyllisyys voi olla kyseenalaista yhtiön sidosryhmille. Aineistona työssä on käytetty OMXH25-yhtiöiden vuosikertomuksia vuosilta 2016–2019, joista on etsitty Brexitiin viittaavat raportoinnit. Työssä on tutkittu Brexit-raportoinnin ominaispiirteitä, määrää eri vuosina ja tekijöitä, jotka ovat mahdollisesti vaikuttaneet sen määrään eri yhtiöissä. Brexitin oli maininnut neljän vuoden aikana lähes 70 prosenttia tutkituista yhtiöistä, joten se on melko laajasti tunnistettu riski suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Lähes kaikki raportoinnit Brexitistä liittyivät sen mahdollisiin tuleviin tai tapahtuneisiin menneisiin negatiivisiin vaikutuksiin yhtiöille. Kaksi yhtiötä kertoi positiivisista ja yksi neutraaleista vaikutuksista. Noin 55 % raportoinneista liittyi Brexitin tuleviin riskeihin. Yksikään yhtiö ei raportoinut rahallisia vaikutuksia. Suurin osa raportoinneista oli hyvin yleisluontoisia ja ne liittyivät esimerkiksi talouskasvun hidastumiseen ja yleiseen haittaan yhtiöiden liiketoiminnalle. Vajaa puolet raportoinneista esiintyi toimintakertomusten riskienraportointiosioissa. On yleistä, etteivät yhtiöt muuta raportointiaan Brexitistä vuosittain tässä osiossa. Tutkituista Brexit-raportoinnin määrään vaikuttavista tekijöistä suurin positiivinen korrelaatio (0,335) oli yhtiön hallituksen isobritannialaisten jäsenten määrällä. Yhtiöistä, joiden hallituksessa oli Ison-Britannian kansalainen, noin 89 % raportoi vähintään kerran Brexitistä neljän vuoden aikana. Muilla yhtiöillä tämä luku oli noin 56 %. Tämän työn tulokset ovat yhteneviä useiden aikaisempien riskien raportointia käsittelevien tutkimusten kanssa raportoinnin yleisluontoisuuden ja rahallisten määreiden puutteellisuuden osalta. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen yhtiöiden koolla ei huomattu olevan merkittävää korrelaatiota raportoinnin määrän kanssa. Tutkimuksen tuloksia voivat selittää sekä proprietary costs -teoria että institutionaalinen teoria, joihin on perehdytty kirjallisuuskatsauksessa. Kaiken kaikkiaan suomalaisten pörssiyhtiöiden raportointi Brexitistä vuosikertomuksissa on mielestäni ollut riittämätöntä laadultaan, jotta sijoittajat voisivat arvioida yhtiöiden riskisyyttä raportoinnin perusteella.Description
Thesis advisor
Taussi, ThomasKeywords
Brexit, poliittiset riskit, riskien raportointi, riskit, raportointi, pörssiyhtiöt, Suomi
Other note
Tutkielman tiivistelmätiedoissa näkyvä hyväksymisvuosi on 2017.