Rigilock-runkojärjestelmän liitoksen kehitystutkimus

Thumbnail Image

Files

master_Laitinen_Ari_1997.pdf (31.85 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

1997

Department

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto

Major/Subject

Teräsrakennetekniikka

Mcode

Rak-83

Degree programme

Language

fi

Pages

Series

Abstract

Rigilock-runkojärjestelmän ideana on palkki-pilariliitokseen kehitetty liitoskappale, johon yhden kerroksen korkuiset pilarit ja yksiaukkoiset palkit voidaan liittää laippaliitoksin osittain jäykiksi jatkuviksi rakenteiksi. Tutkimustyön päätavoitteena oli selvittää kuormituskokeiden avulla liitoksen käyttäytymistä ja momentti-kiertymäyhteyden määrittämistä, jolloin liitoksen osittainen jäykkyys saadaan hyödynnetyksi. Osittain jäykät liitokset mahdollistavat sivusuunnassa tuetuissa kehissä palkkien koon pienenemisen ja sivusuunnassa tukemattomissa kehissä saadaan vaakasuuntainen jäykistys mahdollisesti toteutettua ilman erillistä jäykistävää rakennetta, mikä pienentää kehien kokonaiskustannuksia. Tutkimuksessa pyrittiin myös kehittämään liitosta alkuperäistä jäykemmäksi. Tutkimuksessa suoritettiin neljä ns. "krusifiksi"-tyyppiselle rakenteelle tehtyä kuormituskoetta, jolla aiheutettiin palkin ja liitoskappaleen liitokseen negatiivinen taivutusmomentti ja pyrittiin selvittämään liitoksen kiertojäykkyys kehän suuntaan. Tutkimuksessa käytetyt koekappaleet vastasivat todellisia rakenteita. Teräsosat valmistettiin konepajalla ja varsinaiset koekappaleet koottiin rakennustekniikan osaston koehallissa. Tutkimuksessa ensimmäisenä koeistettu Delta-palkin ja neliöputkipilarin liitos pelkillä teräsosilla vastasi jäykkyydeltään niveltä ja liitoksen kiertymäkyky oli riittävä. Toisessa ja kolmannessa kokeessa liitosalue oli betonoitu. Toisessa kokeessa käytettiin Delta- ja kolmannessa HQ-palkkia ja näissä molemmissa palkki-pilariliitoksissa käytettiin samaa saumaraudoitusta. Näiden kokeiden tulokset vastasivat hyvin tarkasti toisiaan, ja molempien maksimi momenttikapasiteetti oli noin 25% jäykän liitoksen kapasiteetista, mikä oli melko alhainen mitoituksessa hyödynnettäväksi. Viimeisessä kokeessa liitoksen jäykkyys saatiin huomattavasti suuremmaksi kahden liitososan läpi pultatun kierretangon avulla. Tämän liitoksen jäykkyys on n.50-100% palkin kapasiteetista riippuen siitä, mille jännevälille liitosta sovelletaan. Saavutettu jäykkyys mahdollistaa eräissä tapauksissa kehän jäykistämisen ilman ulkopuolista jäykistystä, jolloin osittain jäykän liitoksen hyödyntäminen on järkevää. Kierretangoilla jäykistetyn liitoksen käyttö ei ole mahdollista HQ-palkin kanssa, vaan tähän liitokseen soveltuvat paremmin kuumavalssatuilla profiileilla kuten I-palkeilla toteutetut matalavälipohjapalkkien sovellutukset.

Description

Supervisor

Mäkeläinen, Pentti

Thesis advisor

Saarinen, Erkki

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120343743

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK