Metsäsijoittamisen verotus: eri metsäsijoitusmuotojen tuloverokysymykset luonnollisen henkilön tilanteessa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2017
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Yritysjuridiikka
Language
fi
Pages
76
Series
Abstract
Suhteellisen matalatuottoinen ja vähäriskinen metsäsijoittaminen on nostanut suosiotaan etenkin vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen. Suomessa aiemmin perinteiset metsän omistajat olivat maalla asuvat maatilalliset, mutta sittemmin myös kaupunkilaiset, jotka ovat perineet metsää tai sijoittaneet siihen. Verotuksellisesti valtion suosimat yhteismetsät sekä viime vuosien aikaan perustetut metsärahastot ovat hajauttaneet suomalaista metsäomistusta siten, että tänä päivänä Suomessa on ennen näkemätön määrä yksityisiä metsän omistajia. Kunkin sijoittajan metsäosaaminen, ajankäytölliset resurssit ja tavoitteet sijoituskohteelta määrittävät oikeamuotoisen sijoituskohteen valinnan. Koska sijoittajan saamaan tuottoon vaikuttaa merkityksellisesti sijoitukseen liittyvä voimassa oleva verolainsäädäntö, on sijoittajan tiedostettava, kuinka erimuotoiset metsäsijoituskohteet verotetaan – oli verosubjektina sitten luonnollinen henkilö itse tai sijoituskohteena oleva erillinen verovelvollinen. Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka sijoittajan metsäsijoitusmuodon valinta vaikuttaa tämän tuloverotukseen, kun sijoituskohteena on suora metsäsijoitus, yhteismetsän osuuksien kautta sijoittaminen tai erikoissijoitusrahasto -muotoisen metsärahaston osuuksien kautta sijoittaminen. Tutkimusmetodi on oikeustieteellisen termin ”De Lege Lata” mukaisesti oikeusdogmaattinen, jolloin tutkimuskohteena ovat yhteiskuntaa sitovat oikeussäännöt. Koska tyypillisestä metsäsijoituksesta voi saada tuloja jokaisesta tulonlähteestä, tutkimuskysymys keskittyy vahvasti tuloverolakiin, mutta myös maatilatalouden ja elinkeinotoiminnan tuloverolakeihin. Tutkimuksessa käsitellään jokaisen omistusmuodon osalta niiden vastikkeelliseen hankintaan, hallintaan ja vastikkeelliseen luovutukseen liittyvät verotukselliset ominaisuudet. Tutkimus osoittaa, kuinka verotus kunkin omistusmuodon osalta eroaa toisistaan, sijoituksen elinkaaren kussakin vaiheessa. Yksiselitteisesti ei voida todeta, mikä metsäsijoitusvaihtoehto on sijoittajalleen muodoltaan paras. Verotuksellisesta näkökulmasta tarkasteltuna yhteismetsän osuuksiin sijoittaminen erottuu kuitenkin voimassa olevan verolainsäädännön vallitessa edukseen, verraten sitä suoraan metsäomistukseen tai erikoissijoitusrahaston kautta sijoittamiseen. Vaikka suoran metsän omistajan ja metsärahaston omistajan tulot koostuvat pääpiirteittäin samasta tulonlähteestä ja niitä verotetaan samalla veroprosentilla, suoran metsän omistaja on oikeutettu yrittäjävähennykseen ja metsävähennykseen toisin kuin metsärahasto tai sen osuuden omistajat. Vaikka metsärahastosta saatua tuloa verotetaankin suhteellisesti kovemmin, sijoittaja ei itsessään ole velvoitettu metsän hallinnollisiin tai hoidollisiin vastuisiin. Koska metsärahastojen metsät sijaitsevat usein maantieteellisesti laajalla alueella ja niitä hoidetaan ammattimaisesti, sijoittajan riskit metsärahastoon sijoittaessa ovat usein pienemmät kuin muissa metsäsijoitusmuodoissa.Description
Thesis advisor
Viitala, TomiKeywords
metsärahasto, tuloverotus, erikoissijoitusrahasto, laki elinkeinotulon verottamisesta, luovutuksen verotus, maatilatalouden tuloverolaki, metsä, metsäsijoittaminen, metsävähennys, tulolaji, tulolähde, tulonlähde, tuloverolaki, varainsiirtovero, yhteismetsä, yrittäjävähennys