Pesuhäviön merkitys havusulfaattimassan happidelignifioinnissa

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

1999

Department

Puunjalostustekniikan osasto

Major/Subject

Selluloosatekniikka

Mcode

Puu-23

Degree programme

Language

fi

Pages

84 s. + liitt.

Series

Abstract

Tämän työn tavoitteena oli määrittää keittoperäinen pesuhäviötaso, joka vahingoittaa havumassaa ja heikentää happidelignifioinnin tehoa. Lisäksi selvitettiin kuinka paljon keittoperäinen pesuhäviö kuluttaa happea ja alkalia, sekä kuinka paljon alkaliannosta kasvattamalla voidaan kompensoida keittoperäisen pesuhäviön vaikutuksia happidelignifioinnin selektiivisyyteen (DeltaViskositeetti/DeltaKappaluku). Työssä vertailtiin myös kontaminoitujen massojen valkaistavuutta ja paperiteknistä potentiaalia sekä kontaminoiduista suodoksista tehtyjen analyysien korrelaatioita. Happidelignifioiduille massoille vakioalkalitasolla suoritetut kokeet osoittivat, että keittoperäinen puskulipeänä massaan lisätty pesuhäviö vaikutti selektiivisyyteen (DeltaViskositeetti/DeltaKappaluku) heikentävästi ja lineaarisesti kontaminaation kasvaessa. Vaikka puskulipeän jäännösalkali ja reaktiolämpötilan aiheuttama lämpötilan nousu happivaiheiden alussa vaikuttivat positiivisesti delignifioitumiseen, laski massan viskositeetti lähes lineaarisesti puskulipeäkontaminaation kasvaessa. Hapenkulutuksessa tapahtui myös lineaarista kasvua ruskean massan keittoperäisen pesuhäviökuorman kasvaessa. Pesuhäviökuorman kasvaessa alkaliannoksen kasvattaminen vaikutti positiivisesti delignifioitumiseen. Toisaalta alkaliannoksen kasvattaminen varsinkin puskulipeällä kontaminoiduissa happivaiheissa alensi myös massan loppuviskositeettiä. Alkaliannoksen kasvu (7,5 kg/BDt) välillä 15-30 kg/BDt kompensoi yksivaiheisissa noin 50 kg COD/BDt ja kaksivaiheisissa happidelignifioinneissa noin 75 kg COD/BDt pesuhäviökuorman vaikutuksen selektiivisyyteen (DeltaViskositeetti/DeltaKappaluku), mutta hapenkulutukseen sillä ei ollut merkittävää vaikutusta. Pesuhäviökuorman vaikutus massan valkaistavuuteen näkyi lähinnä kappatekijän kasvuna ensimmäisessä D_(0)-vaiheessa. Pesuhäviökuormalla 200 kg COD/BDt oli noin yhden prosenttiyksikön verran vaikutusta loppumassan vaaleuteen puhtaaseen referenssisekvenssiin verrattuna. Alhaisemmalle vaaleustasolle jäänyt massa kulutti myös selvästi enemmän kemikaaleja. Valkaistujen kontaminoitujen happimassojen paperiteknisissä ominaisuuksissa havaittiin melko vähän eroja puhtaisiin massoihin verrattuna. Suurimmat erot syntyivät massan repäisyindeksissä, joka laski kontaminoiduilla sekvensseillä referenssiin verrattuna. Maksimissaan ero puhtaan ja kontaminoidun sekvenssin välillä oli yhden repäisy-yksikön verran. Happidelignifioinnin saanto korreloi hyvin vakio vetolujuudessa (T70) mitattujen repäisyindeksien kanssa. Saannon lasku happivaiheessa heijastui repäisylujuuteen. Tämä saattoi johtua yksittäisen kuidun lujuuden heikentymisestä, josta löytyi viitteitä kontaminoitujen sekvenssien märkä zero-spanista ja kuidun pituusmassasta. Happivaiheiden suodoksista mitatut COD, TOC, Na_(2)SO_(4), johtokyky ja kuiva-aine korreloivat melko hyvin keskenään. Tulosten pohjalta voidaan olettaa, että vastaavia korrelaatioita löytyy myös tehtaan sisällä, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että suodoskuormia voisi korrelaatioiden pohjalta vertailla eri tehtaiden kesken. Koska johtokykyä on kohtuullisen helppo mitata, voitaneen sitä käyttää pesuhäviökuorman tarkkailuun tehtaalla jonkinlaisena on-line mittauksena.

Description

Supervisor

Gullichsen, Johan

Thesis advisor

Fuhrmann, Agneta

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120445703

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK