Functionality of Building Services, Functionality Indicators and Verification with Measurements and Simulations

Abstract

Tässä työssä käsitellään rakennuksen toiminnan tilaa kuvaavia mittareita ja indikaattoreita, rakennuksen taloteknisen toimivuuden varmentamista ja tietomallien hyödyntämistä rakennuksen käyttö- ja ylläpitovaiheessa sekä kahden esimerkkikohteen taloteknisten järjestelmien toimivuuden määrittämistä mittauksin ja simuloinnein.

Toimivuusmittareiden muodostaminen ja soveltaminen on moniulotteinen ja laaja aihealue. Sovelluskohteesta riippuen on mahdollista muodostaa joukko yleisesti toimivia mittareita, jotka selkeästi ja tehokkaasti kertovat rakennuksen taloteknisten järjestelmien toiminnan tilan sekä rakennuksen toiminnasta yleisestikin. Lopputuote, eli toimiva rakennus, vaatii toimiakseen oikeat ja oikein toimivat talotekniikkapalvelut. Talotekniikka olisi nähtävä eräänlaisena tilaus-toimitus -prosessina - siihen toisaalta syötetään panoksena hyödykkeitä (sähkö, lämpö, vesi), toisaalta se tarjoaa tuotoksena hyviä sisäolosuhteita.

Toiminnan varmentamisen pitäisi olla rakennuksen koko elinkaaren läpi jatkuva prosessi. Tavoitteiden tulisi olla selkeästi kaikkien rakennusprojektin ja rakennuksen ylläpidosta vastaavien tahojen tiedossa. Tietomallien ja simulointien hyödyntämisen edut myös toiminnan varmistamisessa ovat kiistattomat.

Esimerkkikohteissa tehdyt mittaukset sekä kulutustiedon hyödyntäminen tarjosivat korvaamattoman arvokasta lähtötietoa simulointeja ajatellen. Asuinrakennuksen tapauksessa melko karkean rakeisuuden simulointimalli tarjosi hyvin lähellä toteutunutta kulutusta olevia tuloksia. Tämä johtui eritoten todellisen sähköenergiankulutuksen ja sisäisten lämpökuormien viemisestä laskennan lähtötiedoiksi. Koulurakennuksen laskennassa havaittiin erityisesti suunnitteluvaiheessa tehtävien laskennallisten tarkasteluiden tärkeys ainakin tavallisesta poikkeavien ratkaisujen yhteydessä. Näin voidaan välttyä kalliilta jälkitoimilta, rakennuksen käyttäjän tyytymättömyydeltä sekä korkeilta käyttökustannuksilta.

Tietomalleja hyödynnetään Suomessa suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa jo verrattain yleisesti. Käyttö- ja ylläpitovaiheessa malleja ei ole kuitenkaan juuri käytetty hyväksi. Jos tietomallia hyödynnetään järkevästi, on mahdollista hallita toisaalta rakennusprojektin laajuutta, kustannuksia ja tavoitteiden täyttymistä, toisaalta tehostaa rakennusten ylläpitoa ja hallintaa.