Appelsiineja kirsikoita - Tutkimus Vuojoen kartanon orangerian vaiheista sekä suunnitelma kartanopuiston uudisrakennukseksi
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Diplomityö
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Authors
Date
2007
Department
Major/Subject
Arkkitehtuurin historia
Mcode
A-27
Degree programme
Language
fi
Pages
Series
Abstract
Tutkimukseni tarkastelun kohteena on Carl Ludvig Engelin suunnittelema, 1840-luvulla rakennettu Vuojoen kartanon orangeriarakennus ympäristöineen. Jäljitän rakennuksen arkkitehtonista alkuperää ja seuraan sen muutoksia parisataa vuotta kestäneen historiansa aikana. Lisäksi selvitän orangerian erityisten lämmitysjärjestelmän teknistä toteutusta. Haluan tutkimuksessani liittää rakennuksen laajempaan kulttuuriseen yhteyteen. Vuojoen nykyisen kartanon rakennutti 1800-luvun alkupuoliskolla kapteeni Lars Magnus Björkenheim perheineen Eurajoen rantamista 1829 ostamilleen laajoille tiluksille. Puutarhatoiminta orangerioineen toi Vuojoelle sen ajan herrasväen elämään kuuluvaa ylellisyyttä. Aikojen kuluessa kartanokokonaisuus on käynyt läpi lukuisia muutostöitä ja kokenut myös monelle kartanolle tyypillisen omistajasuhteiden kehityksen. Yksityisestä sukuomistuksesta kartano siirtyi aluksi muutamien liikemiesten käsiin, myöhemmin edelleen Eurajoen kunnan omistukseen. Viimeiset seitsemän vuosikymmentä, 1900-luvun loppuun asti, kartanon päärakennuksessa, alkuperäisestä lähes tuntemattomiksi muutetuissa huonetiloissa, toimi Eurajoen kunnan kunnalliskoti Orangeria muutettiin tällöin kunnalliskodin mielisairasosastoksi, jona sitä käytettiin vuoteen 1969 asti. Tämän jälkeen orangerian tilat jäivät käyttämättä ja tyhjilleen. Nykyään Eurajoen kunnan omistama, Eurajoen kupeessa sijaitseva Vuojoen empiretyylinen kartanokokonaisuus kuuluu arkkitehtoniselta arvoltaan edelleen Suomen merkittävimpiin. Viimeisin Vuojoen kartanon korjaus- ja muutoshanke käynnistyi Eurajoen kunnan, Teollisuuden Voima Oy:n ja Posiva Oy:n toimeksiannosta vuonna 1998. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy:n Sari Schulman toimi pääsuunnittelijana hankkeessa, jossa korjattiin päärakennus ja itäinen flyygeli monipuoliseksi, arvoisekseen kokonaisuudeksi näyttely-, juhla- sekä koulutus- ja toimistokäyttöä varten. Kevään 2007 arkana korjattiin vielä läntinen flyygeli majoituskäyttöön. Tässä hankkeessa toimin sisustussuunnittelijana, sekä Schulmann Oy:n luonnosten pohjalta myös arkkitehtisuunnittelijana. Loistonsa päivinä Vuojoen orangeria oli omistajalleen ansaittua ylpeyttä tuottava, modernilla tekniikalla varustettu hyötyrakennus. Vuojoen orangeria onkin ainutlaatuinen esimerkki lähes kaikkialta Suomesta hävinneestä rakennustyypistä, johon omaleimaisen muodon lisäksi kuuluu myös lasiosan lämmitysjärjestelmä erityisine uuneineen ja lämmityskanavineen. Samalla se on tärkeä fragmentti nimenomaan rakennustyyppinsä kehityshistoriassa. Lisäksi sen muodollinen ja toiminnallinen kahtiajako on mielenkiintoinen. Rakennus on käynyt läpi kaksi suurta muutosta; toisen 1800-1900 -lukujen taitteessa, toisen 1930-luvulla. Nyt tutkimukseni kohdetta, orangeriaa, korjataan parhaillaan, ja se on tarkoitus saada uuteen käyttöönsä kokous-, sauna- ja monitoimitiloiksi vuoden 2007 loppuun mennessä. Tässä hankkeessa pääsuunnittelijana toimii arkkitehti Timo Tuomola, itse vastaan sisustus suunnittelusta sekä pysyvän, orangerian historiasta kertovan näyttelyn kokoamisesta. Liitän tutkimukseen suunnitelman, jossa laajennan Vuojoen kartanon puutarhan ja rakennusten toiminnallista aluetta rekonstruoimalla hävinneen yhteyden orangerian ja vielä 1800 -luvun puolivälin tienoilla sen läheisyydessä sijainneen kirsikkahuoneen välillä Suunnittelemaan, Kirsikkahuoneeksi hävinneen esikuvansa mukaisesti nimeämääni uudisrakennukseen, sijoitan vuokrattavaa tai tutkijoille kausittaisesti myönnettävää työtilaa. Lisäksi se voi ratkaista Vuojokisäätiön ja Posiva Oy:n arkistotilan tarpeen. Uusi kirsikkahuone on perusteltua asettaa noin rakennuksen leveyden verran alkuperäisen sijaintipaikkansa pohjoispuolelle, koska se mahdollistaa paremman näkyvyyden suhteessa orangeriaan, ja käytännöllisemmän asettumisen maastoon. Etelä- pohjois -akseli on kuitenkin edelleen sama kuin orangerialla. Etsin luontevaa tapaa yhdistää perinteinen 'huvimaja puutarhassa' -teema moderniin arkkitehtuuriin, samalla ilmentäen orangerian ja näin ollen puutarha-alueen monipuolista historiaa.Description
Supervisor
Niskanen, AinoKeywords
Vuojoki Estate Orangery and a Plan for an additional Edifice, Vuojoen kartanon organgeria ja suunnitelma kartanopuiston uudisrakennukseksi