The impact of filtering social media push notifications on well-being and social media usage

Thumbnail Image

Files

master_Uhari_Viivi_2026.pdf (17.61 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Science | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025-12-31

Department

Major/Subject

Human-Computer Interaction

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Computer, Communication and Information Sciences
Master's Programme in Computer, Communication and Information Sciences
Master's Programme in Computer, Communication and Information Sciences

Language

en

Pages

109

Series

Abstract

Social media (SM) use has been shown to affect well-being both positively and negatively, with push notifications contributing negatively by causing distraction and mental fatigue. In addition, social media notifications encourage platform use, potentially reinforcing the negative effects of these platforms. However, prior research has also shown that muting notifications altogether can negatively affect well-being, suggesting a need for more nuanced approaches to managing SM push notifications. This thesis investigated whether filtering SM push notifications based on their importance affects well-being, social media usage, and user experience. Specifically, notifications related to direct messages and offline events were assumed important, based on previous findings regarding the importance of smartphone notifications. An experimental field study was conducted with 16 young adults using Facebook, Instagram, and TikTok. Participants were divided into a control group with default notification settings and a treatment group with filtered notifications. Well-being was measured through surveys administered before, during, and after the two-week experiment, while social media activity was tracked using platform-provided data donations. Interviews were conducted to understand participants’ experiences. The results showed that SM notifications about one-on-one messages were valued most, followed by traditional SM notifications, while most notification types were perceived as unimportant. Filtering notifications did not significantly affect well-being between the groups, but mindfulness increased within the treatment group. Social media usage remained largely unchanged, although the number of searches increased within the treatment group. Additionally, daily reactions were associated with higher stress and lower positive affect on that day. Beyond these findings, the analysis of data donations revealed differences in data quality and structure across platforms, and highlighted the challenges and time required due to missing documentation. Facebook data donations were particularly problematic. Overall, the findings suggest that filtering SM notifications based on perceived importance is a feasible and non-harmful alternative to more restrictive notification management strategies, and that the use of data donations should be carefully considered during study design.

Sosiaalisen median (SM) käytön on osoitettu vaikuttavan hyvinvointiin myönteisesti sekä kielteisesti ja push-ilmoitusten vaikuttavan kielteisesti häiriötekijänä ja aiheuttamalla henkistä väsymystä. Lisäksi sosiaalisen median ilmoitukset kannustavat alustojen käyttöön, mikä voi vahvistaa näiden alustojen kielteisiä vaikutuksia. Aiempi tutkimus on myös osoittanut, että ilmoitusten mykistäminen kokonaan voi vaikuttaa hyvinvointiin negatiivisesti, mikä viittaa tarpeeseen kehittää hienovaraisempia lähestymistapoja SM:n push-ilmoitusten hallintaan. Tässä opinnäytteessä selvitettiin, vaikuttaako SM:n push-ilmoitusten suodattaminen siten, että vain tärkeät ilmoitukset ovat päällä, hyvinvointiin, SM:n käyttöön ja käyttäjäkokemukseen. Tarkemmin suorat viestit ja ilmoitukset offline-tapahtumista luokiteltiin tärkeiksi aiempien tutkimustulosten perusteella. Kokeellinen kenttätutkimus toteutettiin 16 nuoren aikuisen kanssa, jotka käyttivät Facebookia, Instagramia ja TikTokia. Osallistujat jaettiin kontrolliryhmään, jossa ilmoitusasetukset olivat oletusasetuksilla, ja kokeelliseen ryhmään, jossa ilmoituksia suodatettiin. Hyvinvointia mitattiin kyselyillä ennen kokeilua, sen aikana ja sen jälkeen, ja sosiaalisen median käyttöä seurattiin alustojen tarjoamien data-lahjoitusten avulla. Lisäksi osallistujilta kerättiin haastattelutietoa heidän kokemustensa ymmärtämiseksi. Tulokset osoittivat, että SM-ilmoituksista yksityisviestit koettiin tärkeimmiksi, joita seurasivat perinteiset SM-ilmoitukset. Suurin osa ilmoitustyypeistä koettiin epätärkeiksi. Ilmoitusten suodattaminen ei vaikuttanut merkittävästi hyvinvointiin ryhmien välillä, mutta tietoisuus lisääntyi kokeellisessa ryhmässä. Sosiaalisen median käyttö pysyi ennallaan, paitsi hakujen määrä lisääntyi kokeellisessa ryhmässä. Lisäksi reaktiot liittyivät päivittäin korkeampaan stressiin ja alhaisempaan myönteiseen tunteeseen. Näiden havaintojen lisäksi data-lahjoitusten analysointi paljasti eroja datan laadussa ja rakenteessa eri alustoilla, ja korosti puuttuvan dokumentaation aiheuttamia haasteita ja vievää aikaa. Facebookin data-paketit olivat erityisen ongelmallisia. Yleisesti havainnot viittaavat siihen, että SM-ilmoitusten suodattaminen tärkeyden perusteella on toteuttamiskelpoinen ja haitaton vaihtoehto rajoittavammille ilmoitusten hallintakenoille, ja data-pakettien käyttöä tulisi harkita huolellisesti tutkimuksen suunnitteluvaiheessa.

Description

Supervisor

Distler, Verena

Keywords

social media, social media usage, well-being, push notifications, filtering notifications, data donations

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202601221888

Collections

[dipl] Perustieteiden korkeakoulu / SCI