aalto1 untyped-item.component.html
Jokien ja järvien rantojen eroosio ja eroosiosuojaus
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Location:
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Yhd-12
Degree programme
Language
fi
Pages
94
Series
Abstract
Työn tavoitteena oli selvittää rantojen eroosiota ja sortumista aiheuttavat tekijät.
Tavoitteena oli myös saada selville eroosion merkitys ranta- ja vesieliöstölle.
Näiden tulosten valossa pohditaan rantojen suojaamisen tarpeellisuutta ja eri suojausmenetelmien soveltuvuutta eri tilanteisiin.
Myös eri suojausmenetelmiä ja niiden etuja ja haittoja käydään läpi.
Lopuksi kirjallisuustutkimuksen tuloksia sovelletaan ja hyödynnetään Liperin Kuorinkajärven tapaustutkimukseen.
Rantojen sortuminen tapahtuu monen tekijän yhteisvaikutuksesta; jään, aallokon ja virtaavan veden aiheuttama rantaeroosio on usein eroosion suuruutta määräävä tekijä, mutta myös maa-aineksen eroosionvastustuskyky vaikuttaa eroosion määrään.
Kun luiska menettää stabiliteettinsa tyvieroosion tai muiden tekijöiden takia, tapahtuu sortuminen painovoiman vaikutuksesta eli massaliikuntoina.
Roudan sulaminen ja nopeat vedenpinnan korkeuden muutokset vaikuttavat sortumien määrään lisäämällä maaperän eroosioherkkyyttä ja altistamalla ne massaliikunnoille.
Eroosio on luontainen ja tärkeä osa joki- ja järvisysteemien dynaamista kehitystä.
Luontainen eroosiodynamiikka luo usein monipuolisen habitaattirakenteen ja mahdollistaa mahdollisimman monen lajin selviytymisen.
Eroosiovaikutus on myös elinedellytys joillekin uhanalaisille kasvilajeille.
Laajoilla suojaamistoimenpiteillä on usein ekologisesti haitallisia vaikutuksia, sillä ne estävät rantojen luontaisen kehittymisen.
Laajat suojaukset voivat muodostaa myös ekologisesti ja maisemallisesti yksipuolisen ympäristön.
Näin ollen myös rantojen monimuotoisuus heikkenee.
Tämän vuoksi suojaamisen tarpeeseen tulisi suhtautua kriittisesti ja toimenpiteet tehdä kaikki näkökulmat huomioon ottaen.
Rantojen suojaaminen tulisi jättää tekemättä, ellei se ole rakennusten tai muun maankäytön takia tarpeellista.
Suojaamisen ekologisia haittoja voidaan vähentää insinööribiologisten menetelmien avulla.
Näitä menetelmiä pitäisi käyttää harkitusti, ja jotta niistä saataisiin varteenotettava vaihtoehto tai lisä perinteisille kivisuojauksille, tarvittaisiin lisää kokemuksia niiden soveltuvuudesta Suomen olosuhteisiin.