Development of production key figures

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorKautonen, Pekka
dc.contributor.authorKarhumäki, Kirsi-Maria
dc.contributor.departmentPuunjalostustekniikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorPaajanen, Tero
dc.date.accessioned2020-12-04T15:48:55Z
dc.date.available2020-12-04T15:48:55Z
dc.date.issued2003
dc.description.abstractTyössä käsiteltiin tuotannon mittaamisen kehityssuuntia ja käytiin läpi vaneritehtaan nykyistä mittausjärjestelmää sekä luotiin mittarit, jotka perustuvat käyttäjän tarpeisiin sekä toisaalta toteuttavat tuotannon kokonaistehokkuuden (=TPM) ajattelumallia. Mallissa mittareilla yhdistetään tuotannon suunnittelutoiminnot, käynnissäpito sekä tuotantotoiminta. Tutkimus toteutettiin empiirisenä organisaatiotutkimuksena, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluita, benchmarkingia, ryhmätöitä ja havainnointia. Käyttäjien toivomukset mittareiden tietosisällöstä vaihtelivat laajalti. Ryhmäkeskusteluiden perusteella tarve mittareiden informaatiosisällöstä voitiin jakaa neljään osaan: 1) tuotannon suunnittelutieto, 2) valmistuksen ongelmien havaitseminen, 3) kunnossapidolliset tekijät, 4) inhimilliset tekijät. Näitä näkökulmia painotettiin mittarikokonaisuutta kehitettäessä. Mittarit jaettiin kahteen eri ryhmään, kone- ja laitekohtaisiin mittareihin ja toiminnan kehitys- ja ohjausmittareihin. Erona kahdella ryhmällä on käytännössä vain se, että ensimmäiset mittarit kuvaavat yhden tuotantopisteen toimintaa ja jälkimmäisissä mittari kuvaa laajemman osaprosessin toimintaa. Jaolla saadaan huomiota kiinnitettyä sekä yksittäisiin tuotantopisteisiin, mutta myös laajempien kokonaisuuksien hallintaan tietyn prosessin osan osaoptimoinnin välttämiseksi. Tutkimuksen tuloksena saatiin mittareita, joita käyttämällä saadaan kokonaiskuva tuotantotoiminnan tilasta. Mittarit toimivat indikaattoreina tuotannon muutoksille. Mittarit on kehitetty toimimaan koko henkilöstön toiminnan tukena ja tuottamaan informaatiota tuotannon tilasta. Mittareiden tietoa voidaan käyttää hyväksi niin lyhyen kuin pidemmän aikavälin suunnittelussa. Vaikka mittarit on pääosin suunniteltu yhteen tiettyyn yksikköön sopiviksi, on niiden käyttö mahdollista myös laajemmalti. Kutakin esitettyä mittaria voidaan käyttää itsenäisinä. Mittaristo kokonaisuudessaan käytettynä antaa laajempaa tietoa prosessin toiminnasta ja tapahtumien syy-seuraussuhteista. Tuotannonseurannan toimintatavan muutos kohti tietojärjestelmästä saatavan tilastollisen tiedon analysointia merkitsee suuria muutoksia koko toiminnalle. Mittarit on kehitetty käytettäväksi automaattisen tuotantotiedonkeruun kautta, mutta ovat suurelta osin käyttökelpoisia myös manuaaliseesti, mikäli tietojärjestelmää ei ole käytettävissä.fi
dc.format.extentiv + 119 s + liitt. 1
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/90759
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120449594
dc.language.isofien
dc.programme.majorPuutekniikkafi
dc.programme.mcodePuu-28fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordproduction follow-upen
dc.subject.keywordtuotannonseurantafi
dc.subject.keywordkey figureen
dc.subject.keywordmittarifi
dc.subject.keywordtotal productivityen
dc.subject.keywordtuotannon kokonaistehokkuusfi
dc.subject.keywordmaintenanceen
dc.subject.keywordvaneriteollisuusfi
dc.subject.keywordplywood industryen
dc.titleDevelopment of production key figuresen
dc.titleTuotannon mittareiden kehittäminenfi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_17542
local.aalto.idinssi19731
local.aalto.openaccessno

Files