The effects of novel air-entraining admixture on the freeze-thaw durability of self-compacting concrete

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2006

Department

Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto

Major/Subject

Rakennusmateriaalitekniikka

Mcode

Rak-82

Degree programme

Language

en

Pages

84+10

Series

Abstract

Diplomityössä tutkittiin mineraalisen huokostimen vaikutusta itsetiivistyvän betonin pakkasenkestävyyteen. Mineraalinen huokostin on valmistettu kalkkikivijauheesta, joka on käsitelty hydrofobisella kemikaalilla. Tutkimuksessa käytettiin kahta mineraalista huokostinta: laboratorio-olosuhteissa valmistettua ja teollisesti valmistettua. Laboratoriokokeita varten valettiin 15 erilaista betonia. Tutkimus koostuu kirjallisesta ja kokeellisesta osasta. Kirjallisuustutkimuksessa perehdyttiin huokostetun itsetiivistyvän betonin ominaisuuksiin, betonin pakkasenkestävyyteen sekä huokostamiseen. Kokeellisessa osassa tutkittiin mineraalisen huokostimen toimintaa itsetiivistyvässä betonissa. Kokeellisen osan tarkoituksena oli havainnoida, kuinka eri herkkyystekijät vaikuttavat mineraalisella huokostimella huokostetun betonin suola-pakkaskestävyyteen. K30-lujuusluokan koebetoneissa tutkittiin kummankin huokostinversion kolmea eri innostusta. Verrattain matala lujuusluokka ja korkea vesi-sementti-suhde valittiin, jotta erot pakkasenkestävyydessä tulisi paremmin ilmi. K60-lujuusluokan koebetoneissa käytettiin pelkästään tehdasvalmisteista mineraalista huokostinta. Huokostinannostuksen ja lujuusluokan lisäksi vaihtelevina herkkyystekijöinä käytettiin kahta eri painuma-leviämä-kokeen arvoa sekä kahta eri koebetonin lämpötilaa. Tuoreesta betonista tutkittiin työstettävyyttä ja ilmamäärää. Puristuslujuus koestettiin 1 ja 28 päivän iässä. Suola-pakkaskestävyyden määrittämiseksi kaikille koebetoneille tehtiin 56 syklin laattakoe, ja neljän koebetonin huokoisuus tutkittiin elohopeaporosimetrikokeella. Huokostinjauheista tutkittiin rakeisuudet. Huokostinrakeiden pinnan rakennetta tarkasteltiin mikroskoopilla, ja rakeen pinnan kemiallinen koostumus määritettiin kummastakin huokostinversiosta. Tehdasvalmisteinen mineraalinen huokostin ei parantanut koebetonien pakkasenkestävyyttä. Laboratoriossa valmistetulla huokostimella huokostetuista koebetoneista mitattiin 2,6 % - 9,5 % ilmapitoisuuksia. Pinnan rapautumisen perusteella yksikään koebetoneista ei kuitenkaan täyttänyt suomalaisia pakkasenkestävyysvaatimuksia. Sisäisen vaurion osalta viisi koebetonia täytti vähintään suomalaisten normien minimivaatimukset. Voimakas pinnan rapautuminen vaikutti kuitenkin myös sisäisen vaurion mittauksiin, joten tuloksia ei voida pitää täysin luotettavina. Laboratoriossa ja teollisesti valmistetun mineraalisen huokostimen rakenteissa ei havaittu merkittäviä eroja. Huokostinversioiden rakeisuudet, rakeiden pintarakenteet sekä rakeiden pinnan kemialliset koostumukset olivat kummallakin huokostinversiolla hyvin samanlaiset. Syy teollisesti valmistetun huokostimen heikkoon toimintaan piilee todennäköisesti huokostinjauheessa käytetyssä kemikaalissa, ja edelleen teollisen valmistuksen prosesseissa ja olosuhteissa. Näitä asioita on syytä tutkia tarkemmin ongelman ratkaisemiseksi.

Description

Supervisor

Penttala, Vesa

Thesis advisor

Heikkilä, Esa

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120553101

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK