Retkellä. Luontokokemuksen arkkitehtuuria etsimässä.
No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Ask about the availability of the thesis by sending email to the Aalto University Learning Centre oppimiskeskus@aalto.fi
Location:
P1 Ark A
Author
Date
2017
Department
Major/Subject
Arkkitehtuurin perusteet ja teoria
Mcode
A-60
Degree programme
Arkkitehtuuri
Language
fi
Pages
100
Series
Abstract
Luontoretkeily on ympäristöhuolen pelkotilaa purkava, kokemuksellinen, kehollinen ja välitön luontosuhteen käytäntö. Luontoretkeilyn ympäristöissä ihmiseen ja kulttuuriin viittaavat rakenteet ovat vähäisiä, retkeilijän kokemuksia ja havaintoja määrittää ei-inhimillisen luonnon vallitsevuus. Retkeilyä voidaan kuitenkin tukea ja ohjata rakentamisen keinoin. Kirjallisessa diplomityössäni retkeilen arkkitehtuurin ja luonnon rajapinnalla pohtien, millaisia merkityksiä rakentaminen ja arkkitehtuuri voivat saada luontoretkeilyn ympäristöissä. Tarkastelen retkeilyn arkkitehtuuria luontokokemuksen instrumenttina. Rakennan teoreettista ymmärrystä tarkastelemalla luonnon, keskustan, periferian, kokemuksen ja paikan käsitteitä. Tarkastelen kotimaista retkeilyn rakentamisen perinnettä ja toteutuneita nykyarkkitehtuurin referenssikohteita. Omat paikalliset retkeilykokemukseni suuntaavat ja sävyttävät pohdintojani. Kotimaisten luontoretkeilyn ympäristöjen kuten kansallispuistojen ja luontopolkujen retkeilyn rakenteita ovat esimerkiksi pitkospuut, nuotiopaikat, reittiopasteet, laavut, sillat, ulkokäymälät, portaat, autiotuvat sekä lintu- ja luontotornit. Ne helpottavat luonnossa liikkumista ja mahdollistavat erilaisia retkeilyyn ja luontoharrastukseen liittyviä toimintoja. Samalla ne ohjaavat ja kokoavat ihmisten toimintaa siten, että luonnonympäristöön kohdistuva kulutus on mahdollisimman vähäinen. Retkeilyn rakentamisen kulttuuri on lukumäärällisesti suuri mutta pääosin rakennustaiteen piirin ulkopuolella. Retkeilyn rakenteet ovat luontokokemuksen instrumentteja kahdella tapaa: yhtäältä ne tekevät paikan luontoon ja toisaalta määrittävät ja kehystävät luontokokemusta. Pohdintani keskittyvät ensimmäiseen. Tarkastelen luonnon, paikan ja kokemuksen suhdetta asteittaisen keskustan ja periferian mallin avulla. Keskustat ovat inhimillisen elämän ja kulttuurin tiivistymiä, periferiat ovat niille vastakkaisia suuntia, jossa kokemus ei-inhimillisestä luonnosta tulee vallitsevaksi. Luonto näyttäytyy ihmiselle paikkaan sidotun kehollisen kokemuksen välityksellä. Paikat ovat monimerkityksisiä ihmisen olemassaolon potentiaaleja tilan, ajan ja tiedon ulottuvuudessa. Luonnonpaikat ovat luontokokemuksen mahdollistavia retkeilyn päämääriä. Ne ovat keskustojen ulkopuolisia vaihtoehtoisia paikkoja, mutta silti keskustan tiedon ja sosiaalisen järjestyksen ulottuvissa. Rakentaminen on paikan tekemisen tapa. Tarkastelen luontokokemuksen arkkitehtuurin referensseinä kotimaisen anonyymin retkeilyn rakentamisen perinteen lisäksi muutamia julkaistuja kotimaisia nykyarkkitehtuurikohteita sekä Norjan matkailureittien arkkitehtuurihanketta. Paikan ja luonnon ymmärrys on luontokokemuksen arkkitehtuurin suunnittelua ja rakentamista edeltävää tietoa. Luonnonympäristöt ovat erityisiä rakentamisen paikkoja, niihin rakentamisen tulee olla vaalivaa, katsomisen sijaan kehollista kokemista korostavaa sekä ei-inhimillistä elämää arvostavaa.Description
Supervisor
Reuter, JenniThesis advisor
Vartola, AnniKeywords
retkeily, luonto, paikka, kokemus, luontorakentaminen, ympäristöhuoli
