EU:n SUP- ja PPWR-direktiivien vaikutus elintarvikepakkauskartongin käyttöön ja kierrätykseen
No Thumbnail Available
Files
Vehmasaho_Otto_2024.pdf (819.78 KB) (opens in new window)
Aalto login required (access for Aalto Staff only).
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Kemiantekniikan korkeakoulu |
Bachelor's thesis
Electronic archive copy is available locally at the Harald Herlin Learning Centre. The staff of Aalto University has access to the electronic bachelor's theses by logging into Aaltodoc with their personal Aalto user ID. Read more about the availability of the bachelor's theses.
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Vehmasaho, Otto
Date
2024-05-09
Department
Major/Subject
Biotuotteet
Mcode
CHEM3048
Degree programme
Kemiantekniikan kandidaattiohjelma
Language
fi
Pages
45
Series
Abstract
Kartonki on keskeinen materiaali elintarvikepakkauksissa sen monipuolisuuden ja edullisuuden ansiosta. Euroopan unionin (EU) direktiivit asettavat elintarvikepakkauksille kuitenkin uusia vaatimuksia, kun EU:n kestävyystoimia ajetaan lainsäädännöllisesti käytäntöön. Erityisesti muoviroskaan ja pakkausjätemäärien kasvuun halutaan nyt elintarvikepakkausten osalta puuttua. Tämä kandidaatintyö on kirjallisuuskatsaus, jossa selvitettiin EU:n direktiivien 1. SUP (Single-use plastics directive; voimaan v. 2019) ja 2. PPWR (Revised packaging and packaging waste directive; voimaan arviolta v. 2025) vaikutuksia elintarvikepakkauskartongin käyttöön ja kierrätykseen EU-alueella. Työn alkupuolella tutustuttiin myös elintarvikekartongin käyttöön ja kierrätykseen EU-alueella yleisesti. Kartongin valmistuksen ja kierrätyksen laajempi tekninen tarkastelu rajattiin työn ulkopuolelle. Pakkauskartonkien elintarvikekäyttö on EU:ssa runsasta ja moninaista. Sisäpakkauskartongin eri tyypeistä löytyy teknisesti sovelias ratkaisu jokaiselle elintarvikkeelle. Pakkauskartongit ovat myös erittäin kierrätettäviä, vaikka nestepakkausten barriermuovit vaativatkin edistyksellistä kierrätystekniikkaa. Nämä barriermuovit pois lukien kartongit ovat puukuitupohjaisina lisäksi ekologinen pakkausvaihtoehto, jos metsiä käytetään kestävästi. Pitkän nestetiiviyden biobarrierit ovat vielä varhaisessa kehitysvaiheessa, mutta lyhyen tiiviyden ratkaisuja löytyy, kuten luonnonvahat. SUP- ja PPWR-direktiivien tavoitteissa on yhtäläisyyttä, mutta SUP keskittyy eritoten muovin ympäristörasitteen vähentämiseen, kun PPWR taas pakkausjätteen vähentämiseen yleisesti. Molemmat direktiivit edistävät kiertotaloutta. Lisäksi kummankin määräysten katsotaan lopulta tarjoavan kartongeille huomattavaa kilpailuetua elintarvikkeissa muiden materiaalien kustannuksella. Näitä ovat esimerkiksi direktiivien vaatimukset kuluttajapakkausten ominaisuuksista. Täten SUP- ja PPWR-direktiivien arvioidaan kummankin osaltaan lisäävän elintarvikekartonkien käyttöä EU-alueella. Myös elintarvikekartongin kierrätysmäärien arvioidaan vastaavasti kasvavan kummankin direktiivin vaikutuksesta. Tätä selittää tietysti käytön kasvusta suoraan seuraava kierrätysmäärien kasvu, mutta molemmat direktiivit sisältävät lisäksi useita kierrätystä suoraan edistäviä asetuksia, kuten minimitavoitteet kuluttajapakkausten kierrätykselle (PPWR) ja lajittelukäytäntöjen yhdenmukaisuus EU-alueella (SUP).Description
Supervisor
Kontturi, EeroThesis advisor
Hiltunen, EeroKeywords
sisäpakkauskartonki, elintarvikepakkaus, nestepakkauskartonki, biobarrieri, kierrätys, SUP-direktiivi