Kantoainekappaleet nitrifikaation tehostajana
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Authors
Date
2003
Department
Major/Subject
Vesihuoltotekniikka
Mcode
Yhd-73
Degree programme
Language
fi
Pages
126
Series
Abstract
Tässä työssä käsitellään kunnallisen jäteveden nitrifikaatioprosessin parantamista eri toimenpiteillä. Typenpoistoon on kiinnitetty viime vuosina enemmän huomiota vesistöjensuojelun vuoksi mm. Euroopan Unionissa. Kuitenkaan monilla, alun perin orgaanisen aineen ja fosforin poistoon suunnitelluilla puhdistamoilla ei ole onnistuttu pitämään yllä ympärivuotista nitrifikaatiota. Myös tiukentuneet puhdistusvaatimukset ovat pakottaneet kehittämään sovelluksia nitrifikaation toimimisen takaamiseksi. Työn kirjallisessa osassa on selvitetty, mitä mahdollisuuksia nitrifikaatioprosessin parantamiseen on erilaisilla puhdistamoilla eri maissa. Nitrifikaation toimiminen voidaan varmistaa aktiivilietelaitosta laajentamalla. Aktiivilieteprosessia voidaan myös tehostaa esimerkiksi kemiallisella esikäsittelyllä tai allasjärjestelyillä, jolloin nitrifikaatio saadaan toimimaan jopa ilman laajennuksia. Joskus kantoaineprosessin käyttöönotto on oikea ratkaisu nitrifikaation ylläpitämiseksi. Kantoaineita käyttämällä voidaan kasvattaa lietepitoisuutta, ja nitraatin tuotto voi olla suurempi biomassan määrää kohti kuin aktiivilieteprosessissa. Prosessi on sitä tehokkaampi, mitä enemmän kasvupinta-alaa biofilmillä on. Kokeellisessa osassa on tutkittu vapaasti kelluvien kantoainekappaleiden soveltumista suomalaiselle yhdyskuntajätevedelle nitrifikaation tehostamiseksi. Tutkimus tehtiin täyden mittakaavan laitoksella. Aktiivilieteprosessi muutettiin kantoaineprosessiksi lisäämällä ilmastusaltaisiin kantoainekappaleita. Prosessi käynnistettiin marraskuun lopussa. Aluksi nitrifikaatiota yritettiin saada toimimaan hybridiprosessilla, ja puhtaaseen kantoaineprosessiin siirryttiin noin 2,5 kuukauden kuluttua. Nitrifikaatio ei toiminut hyvin kylmillä lämpötiloilla. Vasta noin kuuden kuukauden kuluttua prosessin käynnistämisestä, kun lämpötila oli noin 15 °C, lupaehdot täytettiin. Kappaleisiin kasvavaa biomassaa punnittiin säännöllisesti, ja toimivan nitrifikaation aikana se oli välillä 1...3 kg/m[3]. Prosessin havaittu nitrifikaationopeus oli parhaimmillaan 300...320 g NH_(4)-N/m[3]/d. Energiakustannukset kasvoivat puhdistamolla keskimäärin 29 %, koska ilmastustehon tarve oli huomattavasti aktiivilieteprosessia suurempi kappaleiden sekoittumisen vuoksi.Description
Supervisor
Kiuru, HeikkiThesis advisor
Rantanen, PirjoKeywords
nitrification, nitrifikaatio, biofilm, biofilmi, carriers, kantoainekappaleet, upgrading, tehostaminen