The influence of contextual enablers and challenges in business-to-business product development projects

Abstract

This thesis maps out contextual factors experienced as enabling and challenging in Finnish business-to-business product development projects through empirical qualitative research. These factors depend on the context of the use and development of the product and therefore include some external and societal factors as well as factors internal to the company. Salient contextual factors perceived by engineers working in four business-to-business product development cases were divided into enablers and challenges and compared to the factors found in the literature. Based on this analysis it is deduced what should be improved and what could be better utilized in product development.

Eight qualitative interviews were conducted on four product development cases. In order to systematically analyze the collected data, thematic analysis was used to categorize reported contextual factors according to the PESTEL framework, which includes six contextual societal dimensions: Political, economic, social, technological, environmental, and legal factors. The identified 384 PESTEL connections were mapped to the six PESTEL dimensions: Political (n=32), economic (n=72), social (n=69), technological (n=134), environmental (n=33), and legal (n=44) factors. Furthermore, the PESTEL dimensions were divided into 24 subcategories in total, representing the contextual factors. From this categorization, clear main contextual enablers and challenges are identified.

Comparing the results to extant literature shows that three common themes emerge. First, resources are perceived to dictate the progress of product development projects. Second, the use context of the product influences the user and the used technology. Third, innovation is affected by environmental pressures and legal constraints. Based on these emerging themes, a framework for practical level product development is presented as a guide to handle the practical level product development for anticipation and managing of the challenges and enablers related to the project at hand.

To conclude, this thesis identifies a comprehensive list of relevant contextual enablers and challenges in product development projects and lays a basis for the next steps in leveraging and addressing these factors to improve product development.

Tässä diplomityössä kartoitetaan empiirisen kvalitatiivisen tutkimuksen avulla suomalaisessa yritysten välisen liiketoiminnan tuotekehitysprojekteissa mahdollistajiksi ja haasteiksi koettuja kontekstuaalisia tekijöitä. Nämä tekijät määräytyvät tuotteen käytön ja sen kehittämisen kontekstista, ja siksi niihin sisältyy joitain ulkoisia ja yhteiskunnallisia, kuin myös yrityksen sisäisiä tekijöitä. Lopuksi löydetyt tekijät jaetaan mahdollistajiin ja haasteisiin ja verrataan kirjallisuudesta löydettyihin tekijöihin. Tämän analyysin perusteella päätellään, mitä pitäisi parantaa ja mitä voitaisiin hyödyntää paremmin tuotekehityksessä.

Työ perustuu kahdeksaan kvalitatiiviseen haastatteluun neljästä tuotekehitysprojektista. Temaattista analyysiä käytettiin kerätyn tiedon systemaattiseen analysointiin, tunnistaen erilaisia teemoja suhteessa PESTEL-viitekehyksen kuuteen kontekstuaaliseen yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen: Poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin, teknologisiin, ympäristöllisiin ja juridisiin tekijöihin.

Tuloksena löydetyt 384 PESTEL-yhteyttä kartoitettiin kuuden PESTEL-ulottuvuuden mukaan: Poliittiset (n=32), taloudelliset (n=72), sosiaaliset (n=69), teknologiset (n=134), ympäristölliset (n=33) ja juridiset tekijät (n=44). Nämä jaettiin yhteensä 24 alaluokkaan, jotka edustavat kontekstuaalisia tekijöitä. Tämän luokittelun perusteella nousee esiin selkeitä keskeisiä kontekstuaalisia mahdollistajia ja haasteita.

Verrattaessa tuloksia kirjallisuuteen, havaitaan kolme yhteistä teemaa. Ensinnäkin resurssien katsotaan sanelevan tuotekehitysprojektien etenemistä. Toiseksi tuotteen käyttökonteksti aiheuttaa käyttäjään ja käytettyyn teknologiaan liittyvää kehitystä. Kolmanneksi ympäristöpaineet ja oikeudelliset rajoitukset vaikuttavat innovaatioihin. Esiin nousevien teemojen pohjalta esitetään käytännön tason tuotekehityksen viitekehys, joka ohjaa vastaavien viitekehitysten jäsentämistä kulloiseenkin projektiin liittyvien haasteiden ja mahdollistajien ennakointia ja hallintaa.

Tämä diplomityö identifioi kattavan luettelon kontekstuaalisista mahdollistajista ja haasteista tuotekehitysprojekteissa, ja luo pohjan seuraaville vaiheille tuotekehityksen parantamiseksi hyödyntäen näitä tekijöitä.