Contemporary posthumanist discussions in architecture: a critical analysis

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
Date
2022
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Arkkitehtuurin maisteriohjelma
Language
en
Pages
62+11
Series
Abstract
Posthumanist discussions are increasing in popularity in architecture, as suggested by the increase of treatment in papers, books, and lectures. This thesis is concerned with the ways posthumanism is discussed within architecture in the recent past. As architecture itself is not necessarily easily defined, and posthumanism has many definitions, the treatment of architecture through a posthumanist lens can take very diverse forms. This thesis aims to identify the ways in which posthumanism has been used in discussions around architecture in two architectural magazines, The Architectural Review (AR) and The Finnish Architectural Review (ARK), that both came out in early 2022. The question of why posthumanism, as a term or concept is used in these two magazines, is explored, and discussed in this thesis. This question is explored by analysing the two magazines as collections and the articles within using critical discourse analysis. The literary review explores definitions of posthumanism and the different ways it can be understood as, as well as how it has been used in relation to architecture. Past applications of posthumanism in architecture includes architecture of death, different architectural theories such as object-oriented ontology and capitalist critique, animal architecture, and survivalist architecture. Indeed, posthumanism in relation to architecture can be explored in many ways as shown, and the potential applications of posthumanist theories are not exhaustively explored. The two works explored are themed “Animals” (AR) and “Nature” (ARK), which gives them both a certain point of view into posthumanism. Overall, the utility of posthumanism is similar in both, where the term posthumanism is used as a descriptor for rethinking how we do certain things or as a descriptor for how some things already are, especially concerning climate change and colonialism. In AR, there is more of a thematic cohesion, visceral language use and clarity in stance. As AR represents a broader readership community, being published from London but featuring authors and projects from most continents, there is a broader spectrum of issues that can be included. ARK is conversely a decidedly Nordic publication, with an important role in the Finnish architectural discussion. As the posthumanist approach demands reflection, there was a lacking reflection on the Finnish nature-relationship, which was a focus of the issue. Posthumanism is the means to an end that is not agreed upon. In architecture this end could be sustainability, in all the meanings of the word. Posthumanism is not synonymous to sustainability, rather describing the methods for criticising the state of the world. Indeed, this criticism and reflection need not be named posthumanism, and similar work can be conducted without the epistemological context thereof.

Posthumanististen keskustelujen suosio on lisääntymässä arkkitehtuurissa, kuten näkyy lehdissä, kirjoissa ja luennoissa. Tämä opinnäytetyö käsittelee tapoja, joilla posthumanismia on käsitelty arkkitehtuurissa lähimenneisyydessä. Koska arkkitehtuuria itsessään ei välttämättä ole helppo määritellä ja posthumanismilla on monia määritelmiä, arkkitehtuurin käsittely posthumanistisen linssin kautta voi olla hyvin erilaisia. Tämän diplomityön tavoitteena on tunnistaa tapoja, joilla posthumanismia on käytetty arkkitehtuurikeskusteluissa kahdessa arkkitehtuurilehdessä, The Architectural Review (AR) ja Arkkitehti-lehdessä (ARK), jotka molemmat ilmestyivät vuoden 2022 alussa. Kysymystä, miksi posthumanismitermiä tai -käsitettä käytetään näissä kahdessa lehdessä, tutkitaan ja käsitellään diplomityössä. Tätä kysymystä tarkastellaan analysoimalla kahta lehteä kokoelmina ja niiden sisältämiä artikkeleita kriittisen diskurssianalyysin avulla. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan posthumanismin määritelmiä ja eri tapoja, joilla se voidaan ymmärtää, sekä miten sitä on käytetty suhteessa arkkitehtuuriin. Posthumanismin aikaisempia sovelluksia arkkitehtuurissa ovat kuoleman arkkitehtuuri, erilaiset arkkitehtuuriteoriat, kuten olio-ontologia ja kapitalistinen kritiikki, eläinten arkkitehtuuri ja varautumisen arkkitehtuuri. Posthumanismia suhteessa arkkitehtuuriin voidaan käyttää monin tavoin, eikä posthumanististen teorioiden mahdollisia sovelluksia ole tutkittu tässä työssä tyhjentävästi. Tutkituilla lehdillä on molemmilla teema: "Eläimet" (AR) ja "Luonto" (ARK), mikä antaa molemmille tietyn näkökulman posthumanismiin. Yleisesti ottaen posthumanismin käyttö on samantapainen molemmissa lehdissä. Posthumanismi-termiä käytetään kuvailevana terminä, jolla pohditaan miten teemme tiettyjä asioita, tai miten jotkut asiat jo ovat erityisesti ilmastonmuutoksen ja kolonialismin osalta. AR:ssä on enemmän temaattista koheesiota, sisäistä kielenkäyttöä ja selkeyttä asenteissa. AR julkaistaan Lontoosta, jolloin sillä on suurempi lukijakunta: mukana on kirjoittajia ja projekteja useimmilta mantereilta ja heille on mahdollista ottaa mukaan laajempi kirjo aiheita. ARK on toisaalta selkeästi pohjoismainen julkaisu, jolla on tärkeä rooli suomalaisessa arkkitehtuurikeskustelussa. Posthumanistinen lähestymistapa vaatii pohdiskelua, ja reflektio suomalaiseen luontosuhteeseen oli lehdessä puutteellinen. Posthumanismi on keino saavuttaa päämäärä, josta ei ole sovittu. Arkkitehtuurissa tämä päämäärä voisi olla kestävyys, sanan kaikissa merkityksissä. Posthumanismi ei ole synonyymi kestävyydelle, vaan se kuvaa maailman tilan kritisointimenetelmiä. Tätä kritiikkiä ja pohdintaa ei tarvitse nimetä posthumanismiksi, ja samanlaista työtä voidaan tehdä ilman sen epistemologista kontekstia.
Description
Supervisor
Reuter, Jenni
Thesis advisor
Vartola, Anni
Keywords
posthumanism, posthumanist architecture, discourse analysis, posthumanist theory, utopia, colonialism
Other note
Citation