Sisämelun kiusallisuus eri kuulovammaryhmien kokemana

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Location:
P1 Ark S80

Authors

Date

2008

Department

Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos

Major/Subject

Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka

Mcode

S-89

Degree programme

Language

fi

Pages

vii + 65 s. + liitt. 5

Series

Abstract

Melun kiusallisuus eli välitön kokonaisvaltainen epämiellyttävä kokemus äänestä on osa melun häiritsevyyttä. Tässä diplomityössä toteutetussa tutkimuksessa selvitetään miten ihmisen kuulokäyrän muoto ja toisaalta kuulokoje vaikuttavat erityyppisten sisämelujen kiusallisuuteen. Tuloksia voidaan käyttää meluntorjuntatoimien kohdistamiseen kiusallisimpiin melulähteisiin sekä soveltaa kuulokojetta sovitettaessa. Tutkimus suoritettiin laboratoriokuuntelukokeen avulla, jossa neljään kuulokäyrän muodon mukaan luokiteltuun ryhmään kuuluvat koehenkilöt asettivat viisi melunäytettä kiusallisuusjärjestykseen tietyn koeproseduurin mukaisesti. Vertailuryhmänä toimivat normaalikuuloiset koehenkilöt. Arvioitavat melut olivat puheensorina, askeläänet, tietokoneen näppäinäänet, seinän läpi siirtyvä liikenteen melu ja ilmanvaihtomelu. Kaikissa koehenkilöryhmissä puheensorina koettiin keskiarvoisesti kaikkein kiusallisimpana sisämeluna ja liikenteen melu puolestaan vähiten kiusallisimpana melulähteenä. Väliin jäävien melunäytteiden kiusallisuusarviot olivat hyvin hajontaisia. Melujen kiusallisuus koettiin yleisesti erittäin yksilöllisesti. Keskiarvoistettaessa tuloksia kaikille kokeen ryhmille muodostui kuitenkin lähes sama kiusallisuusjärjestys. Ilman kuulokojetta lievän kuulonaleneman taajuusalueelle sijoittuva melu oli kaikkein kiusallisinta. Tuloksesta nähdään, että kuulokojetta käytettäessä melun kiusallisuus ei korreloi kuulokäyrän muodon kanssa ja voidaan päätellä, että kiusallisuusarvioihin vaikuttavat suuresti ihmisen havaitsemis- ja arviointiprosessiin sisältyvät psykologiset tekijät. Meluntorjuntatoimet on kiusallisuuden näkökulmasta siis syytä suunnata kaikkien ryhmien kannalta puheperäisen taustamelun vähentämiseen. Erityisratkaisuna kuulovammaisille voitaisiin suunnitella erilaisia taajuussuotimia kuulokojeeseen melujen torjumiseksi.

Description

Supervisor

Karjalainen, Matti

Thesis advisor

Rasa, Jukka

Keywords

noise, melu, unpleasantness, kiusallisuus, hearing loss, kuulovamma, hearing aid, kuulokoje, listening test, kuuntelukoe, annoyance, häiritsevyys

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120554239

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK