Ilmoittajansuojelulaki 1171/2022: Työntekijän lojaliteettivelvoitteen vaikutukset lain mukaisen ilmoituksen teossa
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Authors
Date
2023
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Yritysjuridiikka
Language
fi
Pages
57+12
Series
Abstract
Whistleblowing on kansainvälisesti tuttu ilmiö sekä yritysmaailmassa että kansallisella tasolla. Euroopan unionissa ja Suomen kansallisessa lainsäädännössä aiheesta ei ole aiemmin ollut lainsäädäntöä, ja ilmoittajien suojelu on sisällytetty useisiin alakohtaisiin säännöksiin ennen lakia. Tämä on saattanut aiheuttaa sekaannusta siitä, mistä ja missä olosuhteissa suojaa voidaan saada. Ennen direktiivin voimaantuloa EU:n tasolla on tehty tutkimuksia, jotka osoittavat sen, että ilmoituksen tekeminen havaituista rikkomuksista on pidetty suurena riskinä, kun henkilö on voinut menettää työpaikkansa ilmoituksen seurauksena. Tämän tunnistetun tarpeen vuoksi Euroopan komissio julkaisi vuonna 2018 väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskevan direktiiviehdotuksen, joka tuli voimaan vuonna 2019. Suomessa kansallinen ilmoittajansuojelulaki tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Lainsäädännön tarkoituksena on parantaa Euroopan unionin talousarvioon kohdistuvien väärinkäytösten ja korruption ehkäisemistä ja havaitsemista. Laki varmistaa sen, että henkilö, joka havaitsee tai epäilee yleistä etua koskevaa haittaa työpaikallaan, voi turvallisesti ilmoittaa asiasta. Direktiivissä ja kansallisessa lainsäädännössä erotellaan EU-oikeuden alueita, joissa on havaittu tapahtuvan rikkomuksia ja niitä koskevat ilmoitukset ovat oikeudellisesti hyväksyttäviä. Lainsäädännön myötä yksityisen ja julkisen sektorin yrityksien on perustettava ilmoituskanava, jossa henkilöt voivat ilmoittaa havaitsemistaan rikkomuksista luottamuksellisesti. Laissa luetellaan erilaisia vaatimuksia ilmoituskanavien perustamiselle ja vastaanotettujen ilmoitusten käsittelyprosessille. Lain mukaan ensisijainen ilmoitustapa on sisäinen ilmoittaminen, mutta tämän lisäksi ulkoinen ilmoittaminen viranomaiselle tai tietojen julkaiseminen tiedotusvälineille ovat muita lain mukaisia ilmoitusmuotoja. Ilmiantajien suojelua koskeva laki kieltää työnantajia tekemästä kostotoimia työntekijöitä vastaan. "Vastatoimien kielto" on luettelo työoikeudellisista toimenpiteistä, jotka ovat lain vastaisia, jos työntekijä kokee joutuneensa niiden kohteeksi tehdyn ilmoituksen vuoksi. Vastatoimien kielto kattaa myös tilanteet, joissa työnantaja katsoo, että tehty ilmoitus on lojaliteettivelvoitteen vastainen. Sananvapautta ei perustella ilmoittajansuojelulailla, mutta tämän tutkielman mukaan ilmoittajansuojelulailla on välillinen vaikutus työntekijöiden sanankäyttöön. Työntekijän sananvapauteen yhdistyy lojaliteettivelvoitteen tarkka tarkastelu ja työsopimus sitoo työntekijää toimimaan työnantajan etua kunnioittavalla tavalla. Työelämässä työntekijä edustaa työnantajaansa ja tästä syystä työntekijän sananvapautta voidaan osittain rajoittaa myös vapaa-ajalla. Työntekijöillä on kuitenkin parhaat edellytykset havaita mahdollisia rikkomuksia. Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää, miten ilmoittajansuojelulaki vaikuttaa työntekijän lojaalisuusvelvollisuuteen ja alentaako vastatoimien kielto ilmoituksen tekokynnystä. Lojaalisuusvelvoite perustuu eri oikeustapauksiin ja sitä arvioidaan aina tapauskohtaisesti.Whistleblowing is an internationally familiar phenomenon both in the business world and at the national level. In the European Union and in Finnish national legislation, there has been no legislation on the subject before, and whistleblower protection has been included in various sector-specific legal provisions before the Law. This may have led to confusion as to where and in what circumstances protection can be obtained. Prior to the entry into force of the directive, studies have been carried out at EU level to show that reporting detected infringements has been perceived as a major risk when one could lose one's job as a result. In view of this identified need, the European Commission published a proposal for a directive on whistleblower protection in 2018, which entered into force in 2019. In Finland, the National Whistleblower Protection Law entered into force in early 2023. The purpose of this legislation is to improve the prevention of and detection of misconduct and corruption against the European Union's budget. The purpose of the Law is to ensure that a person who during one’s work discovers or suspects harm to the public interest, can safely report the matter. The directive and the national whistleblower protection law set out the basis of it distinguish between areas of EU law where infringements have been found to be committed and reports of them are legally acceptable. With the legislation, companies in the private and public sectors must establish a reporting channel where individuals can report detected violations confidentially. The law lists various requirements for the establishment of reporting channels and the processing process of received reports. According to the law, the primary method of reporting is internal reporting, but in addition to this, external reporting to an authority or publishing information to the media, are other forms of reporting under the law. The Whistleblower Protection Law prohibits employers from retaliation against employees. “Prohibition of retaliation” is a list of employment law measures that are against the law if an employee feels that he or she has encountered retaliation due to a made report. The prohibition of retaliation also covers situations where the employer considers that the made report is contrary to the duty of loyalty. Freedom of expression is not justified by the protection of whistleblowers, but according to the thesis, the Whistleblower Protection Law has an indirect effect on employees' use of speech. The freedom of expression of employees is combined with a close examination of the duty of loyalty and the employee is bound by the employment contract to act in a manner that respects the interests of the employer. In working life, the employee represents its employer and for this reason, the employee's freedom of expression may also be partially restricted in one’s free time. However, workers are best placed to detect possible infringements. The aim of the thesis is to understand how the law on the Protection of Whistleblowers affects an employee's duty of loyalty and whether the prohibition of retaliation lowers the threshold for making a report. The duty of loyalty depends on different case law and is always assessed on a case-by-case basis.Description
Thesis advisor
Hietanen-Kunwald, PetraKuoppamäki, Petri
Keywords
ilmoittajansuojelulaki, ilmoittajansuojeludirektiivi, whistleblowing, lojaliteettivelvollisuus, vastatoimien kielto, sananvapaus, työoikeus